Keskustan puoluevaltuutetuilta suoraa puhetta: “Vaikeat ajat edellyttävät blokkipolitiikan murtamista"
Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu tänä viikonloppuna Hämeenlinnassa. Puoluevaltuusto on ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Se kokoustaa kahdesti vuodessa.
Hämeenlinnan kokouksessa valitaan kaudeksi 2026–2028 myös puoluevaltuuston puheenjohtajisto. Puheenjohtajaksi on peräti seitsemän ehdokasta. Ennen puoluevaltuustoa keskustan eduskuntaryhmä järjestää kaupungissa kasvupäivän Museo Militarialla.
Poliittinen keskustelu tulee tietenkin olemaan vilkasta. Eduskuntavaaleihin on aikaa alle viisi kuukautta, ja keskustan pitäisi saada vaaleissa lisää kansanedustajia ja hyvät asemat hallitusneuvotteluihin.
Suomenmaa kysyi neljältä keskustan puoluevaltuuston jäseneltä mietteitä ajankohtaisesta politiikasta ja keskustan toiminnasta. Vastaukset löytyvät alempaa jutusta.
KYSYMYKSET
1. Millaisessa hallituspohjassa keskusta voisi mielestäsi parhaiten edistää tavoitteitaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen? Mitkä puolueet olisivat keskustalle sopivimpia hallituskumppaneita ja miksi?
2. Onko puoluevaltuusto mielestäsi aidosti puolueen poliittista linjaa ohjaava elin? Miten puoluevaltuuston roolia pitäisi kehittää?
3. Minkä yhden asian haluaisit sanoa suoraan puheenjohtaja Antti Kaikkoselle ennen puoluevaltuuston kokousta? Missä asiassa hänen pitäisi muuttaa puolueen toimintaa tai poliittista linjaa?

Jussi Kukkurainen, Kymenlaakso
1. Todettakoon, että näillä luvuilla mitä gallupit lupailevat tällä hetkellä, hallitukseen en olisi menossa. Hallituskumppaneiksi parhaiten sopisivat kuitenkin SDP ja kokoomus, mutta vain tapauksessa, jossa keskusta on suurin, sillä muutoin on vaarana että hallituksen sisältä kumppanit potkivat oikealta ja vasemmalta.
Jotta hallituksessa olisi niin inhimillistä kuin talousvastuullistakin politiikkaa, tarvitaan kuitenkin sekä oikealta että vasemmalta puolelta näkemyksiä. En sulkisi mitään puoluetta ulos, mutta Marinin hallituspohjaan en lähtisi.
2. Ei ole. Puoluevaltuustossa kyllä käydään monesti hyvää keskustelua, mutta tuntuu ettei se aina johda konkreettisiin toimiin. Puoluevaltuuston nimissä otetaan kantaa, mutta kannanotot voivat unohtua monilla ihmisillä nopeasti. Monesti myös olen nähnyt ennen puoluevaltuutetun pestiäni, puoluevaltuuston olevan enemmän järjestöllinen toimija. Puoluevaltuusto on myös järjestöllinen toimija, sitä en kiellä, mutta roolia tulisi kehittää enemmän sellaiseksi jossa ohjaamme puolueen politiikan suuntaa.
3. Sanoisin, että kerrotaan rohkeasti omia avauksia ja visioita. Emme saa olla se tyyppi kaveriporukassa joka vastaa aina toisten ehdotuksiin kyllä tai ei, vaan meidän pitää olla myös antamassa ehdotuksia mitä olemme tekemässä seuraavaksi. Muut puolueet tuovat omia avauksia rohkeasti ja olemme jääneet tässä jalkoihin, kun monesti reagoimme vain muiden ehdotuksiin. Lähimalli oli hyvä ja ravisuttava ehdotus, mutta tarvitsemme näitä lisää. Millainen olisi Suomi kymmenen vuoden päästä jos keskusta saisi sen yksin päättää?

Marjo Mäkinen-Aakula, Pirkanmaa
1. Jättäisin pois äärilaidat, joten keskusta, SDP ja kokoomus voisivat laittaa Suomea kuntoon yhteistuumin. Vaikeat ajat edellyttävät blokkipolitiikan murtamista. Nyt tarvitaan neuvotteluja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi eikä kaupankäyntiä puolueiden yksittäisillä intresseillä.
2. Puoluevaltuusto ei ole pystynyt ottamaan sille kuuluvaa roolia. Puoluevaltuuston pitäisi sääntöjen mukaan tehdä puolueen strategista ohjausta puoluekokousten välillä. Puoluejohdon tulisi käydä keskustelua säännöllisesti puoluevaltuuston kanssa esimerkiksi webinaareissa. Puoluejohto pystyisi näin helposti käyttämään puoluevaltuustoa tukena ja palautekanavana omalle työlleen myös valtuuston kokousten välillä. Näin saisimme yhteyden toimimaan nykyistä paremmin.
3. Haluaisin keskustaväen löytävän Antin johdolla selkeä oman linjansa, jonka takana jäsenistö voi seistä ylpeänä. Nyt näyttää siltä, että keskusta reagoi muiden avauksiin, mutta omat avaukset ovat vähissä. Puolue ei saa olla mauton ja hajuton, sillä silloin se lakkaa olemasta. Puolueen tulee näkyä ja kuulua. Avausten pohjatyö on tehtävä vastuullisesti.
”Vapaan kansan suora tie” -juliste puhuttelee tänä aikana paljon. Sen voisi päivittää tähän aikaan.

Otto Suhonen, keskustanuoret
1. Suomi on niin suurten kysymysten edessä ensi vaalikaudella, että hallitukseen tarvitaan puolueita, joilla on näyttöjä sitoutuneesta hallitusvastuun kannosta, ei sooloilusta. Minusta tällaisia puolueita olisivat keskustan ohella kokoomus, SDP ja RKP. Tällainen maltillisten puolueiden toimintakykyinen enemmistöhallitus ei aiheuttaisi keskustalle sellaista vasemmisto- tai oikeistokipuilua, kuin Marinin ja Sipilän hallitukset aiheuttivat.
2. Rooli ei ole tällä hetkellä aktiivisesti linjaava, sillä linjaamaan päästään vain puoluejohdon puoluevaltuustolle tuomista rajatuista teemoista. Politiikka on nykyään niin nopeatempoista, että kahden vuoden puoluekokouskausi on pitkä aikaväli puolueen laajemman poliittisen linjan päivittämiselle. Kansanvaltaisessa puolueessa pitäisi olla väyliä tuoda syötteitä puolueen linjaan myös kentältä riittävän usein. Meillä keskustanuorissa poliittisia aloitteita käsitellään kokouksissa kahdesti vuodessa. Voitaisiinko puoluevaltuustoissakin päivittää linjojamme aloitteiden pohjalta?
3. Keskustan pitäisi pystyä sanoittamaan toivon tulevaisuusvisio ensi vaalikautta pidemmälle aikajänteelle. Kevään vaalit voittaa puolue, joka pystyy luomaan uskottavimman toivon näkymän nuorten tulevaisuudelle, jota nykyinen hallitus on romuttanut. Tällaista toivoa voitaisiin luoda esimerkiksi nuorten opintovelkaantumiseen puuttumalla, lapsitoiveiden toteuttamista helpottamalla ja nuorisotyöttömyyttä taklaamalla.

Kristiina Moilanen, Pohjois-Pohjanmaa
1. Minulle perussuomalaiset on keskustan luontevin hallituskumppani. Keskusta voi ajaa päämääriään sellaisessa hallituspohjassa, joka sitoutuu puolustamaan kansallista itsemääräämisoikeutta, huoltovarmuutta, sivistystä, perheitä ja hyvinvointivaltiota. Tulevien hallitusten on kyettävä vastaamaan nuorten sukupolvien todellisuuteen ja rakennettava siltoja ennennäkemättömällä tavalla.
2. Puoluekokous määrittelee puolueen poliittisen linjan. Suhtaudun kriittisesti uusien ohjelmien jatkuvaan laatimiseen, kun jo hyväksyttyjen linjausten toteuttaminen jää liian vähälle huomiolle. Puoluevaltuuston tulee toimia kentän korvina, seurata päätösten toimeenpanoa ja arvioida puolueen poliittista toimintaa.
3. Antti Kaikkosen tulisi ottaa vahvempi ote puoluetoimiston johtamisesta ja vaatia palkatulta henkilöstöltä tuloksellisempaa poliittista työtä. Kyse on puheenjohtajan viimekätisestä vastuusta. Poliittisen linjan määrittelee puoluekokous, ja puoluejohdon tehtävä on huolehtia sen toteutumisesta.