Kasvun eväitä startupeista
Hallitusneuvottelut ovat käynnissä. Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit yrittävät löytää yhteisen linjan tulevaan hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaneuvotteluiden yksi iso ratkaistava asia liittyy luonnollisesti talouteen ja kasvuun.
Kasvua syntyy yritystemme viennistä. Tällä hetkellä viennin rakenne on yhteiskunnassamme kapea. Kaksi kolmasosaa viennistämme tulee 100 yrityksen tekemänä. Tarvitsemme kipeästi uusia innovaatioita ja uusia kasvutarinoita.
Iso mahdollisuus luoda tätä uutta kasvua on suomalaisessa startup-yrityksissä. Suomen startup-yhteisössä olemme arvioineet, että vuoteen 2030 mennessä startupit muodostavat Suomen talouden uuden, metsä- ja metalliteollisuuden kokoisen tai niitä suuremman kivijalan. Nyt on aika tehdä ne konkreettiset päätökset, joilla startup-yritysten kasvu ja sitä kautta kertyneet tulot yhteiskunnalle varmistetaan. Olemme hyvällä tiellä, mutta parannettavaa löytyy, jos vertaamme meitä kilpailijamaihin.
Suurin pullonkaula kasvulle on osaavan työvoiman saaminen. Tarvitsemme yrityksiimme huippuosaajia Suomesta, mutta myös ulkomailta. Kilpailu on globaalia, Suomi ei voi olla kisassa ihan hyvä. On oltava maailman paras. Hallitusohjelmaan on kirjattava takuu kahden viikon palvelulupauksesta tänne tulevalle erityisosaaja-statuksen omaavalle työntekijälle.
Tämä palvelulupaus pitää sisällään työluvan, pankkitilin avaamisen, puolison työllistymisen sekä tarvittaessa englanninkielisen koulupaikan lapselle. Nämä olisi hyvä saada yhden luukun alle. Koordinaatiovastuu voitaisiin rakentaa esimerkiksi Migriin. Erityisosaajien työlupien osalta ja D-viisumin käyttöönoton myötä itse työlupaprosessi sujuu nopeasti, se ei kuitenkaan yksin riitä. DVV:n digitaalisen henkilöllisyyden hanke tulisi myös viedä maaliin ja uudistuksen ambitiotasoa tulisi vahvistaa siten, että oikeasti mahdollistaisi pankkipalvelujen nopeamman avaamisen.
Toinen tärkeä kirjaus liittyy tutkimukseen ja kehitykseen. Tulevan hallituksen on laitettava parlamentaarisen T&K-työryhmän raportti täytäntöön. Ensi vaiheen keskustelut hallitusohjelmaneuvotteluissa lupaavat tämän osalta hyvää. Tämän rinnalla on huolehdittava toki siitä, että meillä riittää tutkijoita. Lisäresurssit eivät tässäkään auta, jos tekijät puuttuu. On laskettu, että vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme jopa 50 000 uutta tutkijaa lisää, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa ja lisäresurssit hyödyntää.
Kolmantena asiakokonaisuutena haluamme nostaa verotuksen. Erityisryhmien (kovatuloiset palkkatyöläiset, joiden osaaminen ei ole paikkaan sidottu + innovaattorit) osalta verokannustimilla näyttäisi olevan merkitys maahanmuuton osalta. Maastamuuton osalta sen sijaan ei näyttäisi olevan linkkiä. Avainhenkilöverotusta voitaisiin pidentää nykyisestä neljästä vuodesta seitsemään vuoteen, kuten se on Tanskassa.
Lisäksi kiinteää veroprosenttia voisi alentaa hieman nykyisestä. Kyselyjemme mukaan Suomen korkeahko verotus ei ole startup-yrityksille kuitenkaan varsinainen kasvun este. Tämä avainhenkilöverotuksen kehittäminen on perusteltua vain siksi, että erityisosaamisen työvoimasta on niin kova globaali kilpailu. Yritykset, joilla on parhaat osaajat, voittavat markkinoilla. 1–5 henkilöä, joilla on alan kovin osaaminen voivat ratkaista pelin.
Rahoituksen osalta Business Finlandin startup-rahoitusta tulee tehostaa ja Ilmastorahaston kautta pitää ohjata rohkeampi ja isompi rahoitus climate-firmoihin.
Näillä selkeillä hallitusohjelmakirjauksilla kasvuyrittäjyys ja startupit ovat taas piirun verran vahvempi talouden kivijalka suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan takaamiseksi.