Hallittu muutos on sotessa mahdollinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustojen ja rakenteiden muutos on välttämätön.

Olemme matkalla tulevaisuuteen, jota ei tarvitse ennustaa. Palvelujen tarpeen kasvaessa käytettävissä olevat eurot on saatava hyödynnettyä nykyistä paremmin.

Ammattitaitoisen henkilöstön määrä on saatava riittämään. Mikään koje tai laite ei tule korvaamaan ihmisten osaamista.

Muutosta soten perustoihin on valmisteltu viisitoista vuotta.

Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko toimeenpanemme hallitun muutoksen tai jatkamme palvelujen rapautumisen tiellä. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä meidän tulee tuottaa tarvittavat palvelut kolme miljardia pienemmällä euromäärällä verrattuna nykyiseen menojen kasvuun.

Tämä on mahdollista. On kyettävä tekemään päätöksiä.

Yhä useampi palvelu tulee 2020-luvulla kotiin tai löytyy pyörien päältä.

Yksin digitalisaatiolla tai toimintatapojen muutoksella säästöjä ei saavuteta.

Rakenteita pitää muuttaa, jotta yhteiset erityisesti terveydenhuoltomme resurssit saadaan tehokkaimmin käyttöön. Esimerkiksi sairaaloiden työnjakoa voidaan parantaa ja henkilökohtaista palvelujen suunnittelua tehostaa.

Sote-henkilöstön on saatava käyttää aikansa siihen, missä sitä oikeasti tarvitaan. Tässä erityisesti digitalisaatio astuu kuvaan. Lisäksi tarvitaan entistäkin tarkempaa määrittelyä siitä, miten palveluja ohjataan ja mitä niiden sisällöstä sovitaan.

Pitää myös tutkia ja rahoittaa sellaista tutkimusta, mistä saadaan tietoa hoitojen ja menettelytapojen vaikuttavuudesta ja kokonaisedullisuudesta. Vaikuttamattomasta toiminnasta on uskallettava luopua.

Kun sairaaloiden työnjakoa tarkastellaan, se tarkoittaa myös muun muassa erikoissairaanhoidon avopalveluiden ja kuntoutuksen siirtymistä lähemmäksi ihmisiä.

Moni terveyskeskus – tai hyvinvointikeskus – ottaa tulevaisuudessa voimakkaamman roolin ihmisten kuntoutuksessa ja toisaalta hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Syrjäseutuja ei hylätä, päinvastoin. Yhä useampi palvelu tulee 2020-luvulla kotiin tai löytyy pyörien päältä.

Erityisesti paljon palveluja käyttävien kohdalla, joita kuka tahansa meistä voi tietyssä elämäntilanteessa olla, on tärkeää palveluketjujen saumattomuus.

Sote-integraatio tarkoittaa sitä, että niin sosiaali- kuin terveydenhuollon palvelut ja toisaalta terveydenhuollossa perus- ja erityistaso tekevät tiiviisti töitä yhdessä. Jatkossa niin sosiaali- kuin terveyspuolenkin palvelukokonaisuudet suunnitellaan yhdessä.

Eri alojen asiantuntijat etsivät ratkaisuja varhaisessa vaiheessa asiakkaan parhaaksi.

Näin ennaltaehkäisy ja kuntoutus voivat korostua, mikä parhaimmillaan säästää paitsi kärsimystä myös rahaa. Jatkossakin lääkärillä tai muulla hoidosta vastaavalla ammattihenkilöllä on edelleen vastuu yksittäisistä hoitoa koskevista päätöksistä. Sen sijaan isot raamit ja ohjaus ovat nykyistä selkeämmin määritellyt.

Alueilla on nyt istuttava yhteisiin pöytiin pohtimaan esimerkiksi sitä, mitä ovat jatkossa ihmisille tärkeät lähipalvelut ja miten palveluketjuja rakennetaan.

Tulee myös katsoa, mitä ovat ne asiat, joissa mahdollisesti tarvitaan kaveria eli yhteistyötä itsehallintoalueitten välillä. Paikallisesti on hyvä pohtia myös mahdollisuuksia parantaa sote-palvelujen tuottamisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja saada aikaan säästöjä.

Oma-aloitteisuus takaa sen, että kunkin alueen erityispiirteet tulevat parhaiten huomioiduksi. Todellinen sote-muutos tehdään alueilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemässä päivittäisessä työssä.

Kirjoittaja on keskustalainen perhe- ja peruspalveluministeri