Ei koskaan enää
Syyrian sota on jatkunut viisi vuotta. Arabikeväästä alkunsa saanut Pohjois-Afrikan kuohunta on edennyt erilaisia polkuja eri arabimaissa. Libyassa ei käytännössä ole keskushallintoa. Egyptissä armeija on puuttunut asioihin. Tunisia ja Algeria ovat säilyttäneet vakautensa kompastellen.
Syyria sen sijaan on rauniona. Jo vuosia on seurattu ISIL:n terroristien, kapinallisten sekä presidentti Bashar Al-Assadin hallitusten joukkojen välisiä yhteydenottoja.
Al-Assad oli kukistumassa ennen kuin Venäjä aloitti massiiviset tukipommitukset. Viimeisimpänä Aleppon murjominen asuinalue asuinalueelta on ollut hyytävää seurattavaa.
Siviilit ovat jääneet kaupunkiin vangiksi ja ihmiskilviksi kaikkien sotatoimien keskelle. Siviilien evakuointi ja pitävä tulitauko ovat ensi tilassa välttämättömiä. Tärkeintä on järjettömän sodan lopettaminen.
USA ei ole puuttunut Syyrian pommituksiin epäonnistuneen Irakin operaation ja presidentinvaalien takia. Euroopan unionin ulkopoliittista heikkoutta osoittaa se, että se on sivussa Syyrian kriisin ratkaisusta eikä ole kyennyt löytämään dialogia Ukrainan kriisiinkään.
Eurooppa kantaa huolta Syyrian pakolaisista sekä humanitaarisesta kriisistä. Pelko turvapaikanhakijoista on ollut diplomaattisia tavoitteita suurempi.
Oikeistopopulismin nousu on kuluttanut Euroopassa enimmän ajan kiistelyyn turvapaikanhakijoiden määrästä, ei sodan syiden ratkaisusta. Syyrian naapurimaat Turkki, Jordania ja Libanon kantavat miljoonien sotapakolaisten vastuuta.
Lopulta Syyrian sotarikolliset joutuvat oikeuden eteen vastaamaan hirveyksistään: rikoksista ihmisyyttä vastaan. Siihen kuluu vielä vuosia. Joukkotuhoa ovat aiheuttaneet niin terroristit kuin hallituksen joukot.
YK:n turvallisuusneuvosto rakennettiin toisen maailmansodan voittajien ympärille. Venäjän veto-oikeus Kiinan tuella on pitkittänyt kannan muodostumista. YK:n turvallisuusneuvosto ei pysty toimimaan ripeästi estääkseen sotaa.
Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen suurvaltaintressit ohjaavat elintä kriittisellä hetkellä. Se on perinteistä ja surullista. Geopolitiikka ei ole kadonnut, vaikka se ei olekaan ollut muodikasta.
Syyrian sodan riehuessa miettii, mitä itse voi tai osaa tehdä? Helpoin keino on osallistua avustusjärjestöjen toimintaan. Jos ei voi antaa rahaa, myös aika on arvokasta. Punainen Risti tai Unicef tekevät korvaamatonta työtä. Jokainen tuen osoitus on tärkeä.
Meidän pitää olla ehdottomia rauhan vaatimuksessa maailman johtajille.
Kun hiljennymme joulun viettoon tänä vuonna, on Jeesuksen syntymäseutu sotatantereena. Kahdessa tuhannessa vuodessa ihminen ei ole pystynyt muuttumaan pimeimmältä olemukseltaan. Syyrian sodan kauhut seuraavat sukupolveamme.
”Ei koskaan enää” tapahtuu uudestaan ja uudestaan. Toivottavasti joku päivä ”ei koskaan enää” tarkoittaisi sitä; ei koskaan enää.
Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja.
