Varsinais-Suomen kasvu ei kulje odotushuoneen kautta

Blogi

Varsinais-Suomen talous näyttää tällä hetkellä poikkeuksellisen kaksijakoiselta.

Maakunnan vahvimmat alat – meriteollisuus, lääketeollisuus ja ICT – jatkavat kasvuaan ja ovat selvästi koko Suomen teollisen kilpailukyvyn eturintamassa. Esimerkiksi meriteollisuuden tilauskannat hyötyvät risteilijämarkkinoiden vahvistumisesta ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, ja lääketeollisuudessa useat toimijat ovat raportoineet vahvoista myyntimääristä.

Nämä alat synnyttävät työtä, investointeja ja vientiä tavalla, jolla on koko maan talouteen merkittävä vaikutus. 

Tämä kaksijakoisuus edellyttää kuitenkin sitä, että maakunnan vahvuuksia vahvistetaan ja heikkouksia lievennetään yhtä aikaa. Vientivetoisten kärki­alojen kasvua on tuettava varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus, sujuvat lupaprosessit ja investointivarmuus.

Samalla kasvu on saatava leviämään myös pk-yrityksiin eikä rajoittumaan muutaman menestystarinan ympärille. Varsinais-Suomi tarvitsee käytännönläheisen kasvuohjelman, joka yhdistää teollisuuden osaajatarpeet koulutuspaikkoihin, teknologisiin panostuksiin ja yritysten kehittämishankkeisiin. 

Samaan aikaan Varsinais-Suomi on ollut kuluneen vuoden aikana koko maan nopeimmin heikkenevä työttömyysalue. Työttömyys on kasvanut erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien keskuudessa, ja Maakuntaennusteen mukaan yritysten investointihalukkuus on historiallisen matalalla tasolla.

Henkilöstömäärän kasvuodotukset laskevat jo kolmatta vuotta peräkkäin ja osaamisen sekä työvoiman kohtaanto-ongelmat ovat kasvaneet. Työttömyyden kasvun rinnalla tarvitaan toimenpiteitä, jotka madaltavat rekrytoinnin kynnystä ja nopeuttavat täydennyskoulutusta.

Maakunnassa olisi perusteltua käynnistää alueellinen osaamisohjelma, jossa yritykset, oppilaitokset ja kunnat rakentavat nopeita koulutuspolkuja niille aloille, joilla työvoimapula ja työttömyys kulkevat rinta rinnan. 

Varsinais-Suomen menestys ei voi nojata yhden kaupungin, yhden väylän tai yhden toimialan varaan.

Kun tarkastellaan Varsinais-Suomen saavutettavuutta, kuva ei ole tasapainoinen. Maakunnan liikennehankkeissa huomio kohdistuu voimakkaasti Länsirataan ja suuriin moottoritiehankkeisiin. Niille on perusteensa, mutta samalla on syntynyt näkymä, jossa elinkeinoelämälle kriittiset väylät ovat jääneet odottamaan aikoja parempia.

Valtatiet 8, 9 ja 10 palvelevat koko maakunnan vientiteollisuuden kuljetuksia – juuri niitä tavaravirtoja, joiden ansiosta Varsinais-Suomi on suomalaisen teollisuuden selkäranka. Tällä hetkellä nämä väylät eivät kuitenkaan näy investointilistojen kärjessä. 

Elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden kannalta tilanne ei ole kestävä. Logistiikan pullonkaulat syntyvät ennen kaikkea niillä teillä, joita pitkin tavara liikkuu: telakan alihankkijoiden kuljetukset, elintarviketeollisuuden virrat, teollisuuden komponenttikuljetukset ja vientikuljetukset eivät kulje Länsirataa pitkin.

Kun investoinnit tieverkkoon pannaan sivuun, vaikutus ei näy vain tien pinnassa – se heijastuu yritysten kustannuksiin, toimitusvarmuuteen ja lopulta työpaikkoihin. 

Työ- ja elinkeinoministeriön aluekatsauksen mukaan koko Suomen talouskehitys on tällä hetkellä kaksijakoinen: puhtaan siirtymän investoinnit ja puolustusteollisuuden kasvu avaavat uusia mahdollisuuksia, mutta samaan aikaan väestökato ja yksipuolinen elinkeinorakenne nakertavat elinvoimaa monilla alueilla.

Varsinais-Suomi on tässä suhteessa pienoiskuva koko maasta. Potentiaalia on paljon, mutta sen realisoituminen vaatii toimivaa saavutettavuutta ja pitkäjänteistä kehittämistä. 

Varsinais-Suomen menestys ei voi nojata yhden kaupungin, yhden väylän tai yhden toimialan varaan. Maakunta on vahvimmillaan silloin, kun sen kasvu rakentuu laajalle pohjalle – läntisestä rannikkovyöhykkeestä aina Tampereen ja Hämeen suuntaan. Valtateiden 8, 9 ja 10 ajantasainen kunto ja kehittäminen ovat osa tätä kokonaisuutta. Ne eivät ole pelkkiä liikennehankkeita, vaan edellytys maakunnan tulevalle elinvoimalle. 

Varsinais-Suomen tulevaisuus ei ratkea odottamalla. Se ratkeaa tekemällä päätöksiä, jotka tunnistavat maakunnan vahvuudet ja pullonkaulat – ja korjaamalla ne molemmat ajoissa.