Puheet ilmastonmuutoksesta ovat epäonnistuneet

Yhä useampi suomalainen kantaa ilmastonmuutoksen vuoksi paineita, joita heidän ei kuuluisi kantaa. Kyselyiden mukaan ilmastonmuutos ahdistaa erityisesti nuoria.

Suomen Mielenterveys ry julkaisi heinäkuussa ensimmäisen laajemman suomenkielisen ilmastoahdistusta käsittelevän raportin. Se jäi kuitenkin hyvin vähäiselle huomiolle, ja puheissa on edelleen käsitelty etupäässä sitä, saako lihaa syödä ja puita kaataa.

Mielenterveys ry:n raportti kertoo esimerkiksi lukiolaisesta, jota ilmastonmuutos ahdistaa niin syvästi, että hän on saanut mielialalääkkeitä oireiden hoitoon.

Kun Taloustutkimus viime talvena kysyi suomalaisilta ilmastonmuutoksesta, vastaajista 17 prosenttia kertoi potevansa ilmastoahdistusta. Samalla selvisi, että 16 prosenttia oli jopa jättänyt lapset hankkimatta ilmastonmuutosta torjuakseen.

Viime vuonna Suomeen syntyi vain 47 577 lasta, mikä on vähemmän kuin koskaan 150 vuoden aikana. Mitä tämä kertoo nuorten suomalaisten tilanteesta?

Maamme poliitikoilla, medialla ja muilla vaikuttajilla on nyt pysähtymisen ja peiliin katsomisen paikka. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta yleistynyt ilmastoahdistus kertoo siitä, että maamme poliitikot ja media ovat epäonnistuneet ilmastonmuutospuheissaan. 

Nyt tarvitaan pelon lietsomisen sijaan todellisia, vaikuttavia ratkaisuja. Lähtökohtana on, että suomalaiset ovat aina eläneet luonnossa ja luonnosta. Metsä, maa ja vesistöt ovat antaneet elannon ja mahdollistaneet elämisen pohjolassa.

Suomalaisilla on ollut terve luontosuhde, johon on kuulunut ajatus luomakunnan viljelemisestä ja varjelemisesta. Luonto on ollut kumppani, ei riiston kohde.

Huolehtiminen luonnosta on aina ajankohtaista, koska ihminen väistämättä vaikuttaa ympäristöönsä. Viime vuosina julkisen ilmastonmuutoskeskustelun sävy on kuitenkin ollut liian usein kansalaisia syyllistävä, mustavalkoinen ja täysin epärealistinen.

Suomen Mielenterveys ry:n raportti toteaa, että jatkuvaa keskustelua on käytävä siitä, millaista ilmastoviestinnän tulisi tarkalleen olla ja keiden kaikkien sitä tulisi harjoittaa. Tätä keskustelua maassamme ei kuitenkaan ole käyty juuri lainkaan.

Vastuullinen puhe ei lietso pelkoa, paniikkia ja ahdistusta, vaan rohkaisee etsimään ratkaisuja ja antaa toivon näköaloja. Tällä hetkellä ilmastonmuutoksella tehdään kuitenkin runsaasti politiikkaa, joka ei perustu faktoihin vaan ahdistusta lietsoviin mielikuviin.

Kuulemme ja luemme esimerkiksi väitteitä ”Hakkuita pitää rajoittaa” ja ”Lihansyöntiä pitää vähentää” ilman faktoihin pohjautuvia perusteluja.

On perusteetonta väittää, että maapallo olisi loppumassa tai kuolemassa ilmastonmuutoksen takia. On aivan yhtä vastuutonta syyllistää esimerkiksi lihan syöjiä ja autoilijoita.

Vaikka jokainen suomalainen lukiolainen jättäisi lihan syönnin ja autoilun, se ei ratkaisisi maailman ympäristön tulevaisuutta mihinkään suuntaan.

Mustavalkoinen fanaattisuus ja ideologinen ääriajattelu ovat aiheuttaneet enemmän haittaa kuin hyötyä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tilanteessamme on myös syytä kysyä, hyödyttääkö tällainen pelon ilmapiirin lietsominen jotakuta ja jos hyödyttää, niin ketä ja miten.

Vastuullisena ja tiedostavana puolueena keskusta ei ole lähtenyt ilmastopopulismiin – eikä sen pidä lähteäkään – vaan esittää ympäristön suojeluun punnittuja ja perusteltuja ratkaisuja. On suomalaisten onni, että keskusta on hallituksessa linjaamassa maamme ilmastopolitiikkaa.

Keskustan ministerit ovat moneen otteeseen todenneet, että ilmastonmuutoksen torjunnassa maa- ja metsätalous ovat osa ratkaisua eivätkä ongelma. Meidän on entisestään vahvistettava metsiemme kestävää käyttöä ja nurmeen perustuvaa kotimaista maidon ja lihan tuotantoa. Näin hakkuita voidaan jopa lisätä, eikä lihan syöntiä tarvitse vähentää.

Keskusta on esittänyt ilmastonmuutoksen torjuntaan monia kestäviä ratkaisuja, esimerkiksi biokaasun ja kotimaisen ruuan käytön lisäämistä sekä puiden istuttamista. Pitkään nämä tervejärkiset ehdotukset kaikuivat kuuroille korville.

Suomella voi olla merkittävä rooli luontoystävällisemmän maailman luomisessa, mutta siihen on ainoa todella vaikuttava ratkaisu se, että suuret teollisuusmaat saadaan mukaan.

Voi käydä jopa niin, että teemme luonnolle enemmän vahinkoa kuin hyötyä, jos lopetamme maastamme teollisuuden ja siirrämme siten tuotannon sellaisiin maihin, joissa päästöt ovat maamme energiatehokkaita tehtaita suuremmat.

Suomi voi olla myös merkittävä puhtaan teknologian kehittäjä ja viejä. On myös totta, että metsämme tarjoavat uusiutuvaa energiaa huomattavasti runsaammin kuin mitä sitä nyt hyödynnetään. Esimerkiksi monien öljypohjaisten tuotteiden ja betonirakentamisen raaka-aineet voidaan korvata puulla.

Keskustalla on aatteena ja puolueena pitkät, vankat ja syvät vihreät juuret, ja puolueella on valtavan syvä osaaminen suomalaisesta maa- ja metsätaloudesta. Siksi sitä kannattaa kuunnella.

Lähteet:

Panu Pihkala, Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen, Suomen mielenterveys ry.

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta sähkö- ja energia-alaan, erityisesti ilmastonäkökulman kautta. Taloustutkimus Oy 12.3.2019