Gallupeja tulee ja menee – keskustaa tarvitaan

Helsingin Sanomien gallup (28.12.) sai mediassa ja sosiaalisessa mediassa erityistä huomiota ehkä siksikin, että joulun ja uudenvuoden välipäivien politiikan uutistarjonta on ollut muutoin tavanomaista niukempaa.

Media myös paisuttelee gallupeja mielellään, koska se saa niistä jutun juurta.

Tuoreimmassa Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa ei ollut mitään mullistavaa: vaihtelut puolueiden kannatuksissa mahtuivat reilusti virhemarginaalin sisään.

Yllättävän monet näyttävät nykyään niin sanotusti hyppivän gallupien mukana.

On kuitenkin kestämätöntä, jos politiikkaa aletaan tehdä yksittäisten tai muutamienkaan kannatusmittauksien perusteella. Ei päätöksenteosta pidä tulla kvartaalipolitiikkaa, jossa asioita ei valmistella huolella ja jossa ei uskota pitkäjänteiseen työhön.

Todellinen kannatusmittaus tehdään vaaleissa, mutta ei gallupeja pidä vähätellä. Pitemmällä aikavälillä ne näyttävät suuntaa.

Gallupeissa pärjäämisestä on syytä iloita silloin, kun kansa sen suo. Kun käy toisinpäin, on itsetutkiskelun aika.

Perinteiseen tapaan keskustalle on jälleen ennustettu auringonlaskun puolueen kohtaloa.

Keskustan eduskuntavaalien vaalitappio oli raskas, ja se vaatii koko puolueelta itsetutkiskelua. Tämä työ on kesken.

Sen sijaan viimeisimpien gallupien takia meillä keskustalaisilla ei ole syytä tehdä äkkiratkaisuja. Keskustan on yksinkertaisesti annettava uudelle hallitukselle ja uudelle puolueen puheenjohtajalle aikaa. Hätäilemällä emme pääse eteenpäin.

Samalla on muistettava, että hallituksessa kannatuksen nostaminen on työläämpää kuin oppositiossa ja että yleensä eduskuntavaalien jälkeinen kannatuskehitys seuraa vielä ainakin jonkin aikaa vaaleja edeltävää suuntaa.

Näidenkään seikkojen perusteella en ainakaan itse ole odottanut erityisen nopeaa myönteistä muutosta keskustan kannatuksessa.

Sen sijaan uskon, että rehellinen, kärsivällinen ja kansaa herkällä korvalla kuunteleva työ tuo tulosta. Hallitusohjelmaan sovitut uudistukset ovat hyviä ja tulevat näkymään myönteisesti kansamme elämässä.

Keskustan lopun manaaminen viimeisimpien gallupien perusteella on siksikin ristiriitaista, että puolueiden kannatus gallupeissa on viime vuosina heilahdellut varsin nopeasti.

Keskustan erottaa muista puolueista se, että puolueemme on poliittisen keskikentän puolue ja perustanamme on vahva alkiolainen aate.

Yhteiskuntamme ja maailmamme tarvitsee edelleen Santeri Alkion ajatuksiin pohjautuvaa politiikkaa, joka korostaa ihmisyyttä ja ihmisen itseauttamiskykyä, sivistystä ja edistystä sekä köyhän asiaa ja vastuullista taloudenpitoa. Tarve näille ei ole kadonnut minnekään, vaan päinvastoin keskustaa tarvitaan nyt jopa enemmän kuin aikoihin.

Keskustan erityinen vahvuus on myös jäsenistömme määrä, jollaista ei ole yhdelläkään muulla suomalaisella puolueella. Samoin kuntapäättäjien määrässä olemme suurimpia.

Keskustaan on sitoutunut valtava joukko tavallisia suomalaisia ihmisiä. Tämä keskustaväki muodostaa mahtavan myönteisen muutosvoiman, jonka mahdollisuuksia meidän tulee vahvistaa puolueemme uudistustyön kautta.

Meidän on pystyttävä ottamaan jäsenemme ja kuntapäättäjämme läpi Suomen mukaan puolueemme kehittämistyöhön. Seuraava todellinen puolueiden kannatuksen ja luottamuksen mittari on vuoden 2021 kuntavaalit. Niihin valmistautuminen on nyt keskustan tärkeimpiä tehtäviä.

Puolueemme pitää saada konkreettinen ja uskottava kuntavaaliohjelma sekä paras kattaus ehdokkaita kuntiin ympäri Suomen. Menestys kuntavaaleissa tasoittaa tietä menestykseen eduskuntavaaleissa 2023.

Ihmiset eivät tällä hetkellä tiedä, mitä ja kenen asiaa keskusta ajaa. 

Keskustan nykyiseen kannatuskuoppaan tuskin on yhtä ainoaa syytä.

Kansalaisten kanssa juteltuani yhdeksi merkittäväksi tekijäksi arvioin sen, että ihmiset eivät tällä hetkellä tiedä, mitä ja kenen asiaa keskusta ajaa.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitsemme selkeän ja ymmärrettävän viestin siitä, millaista Suomea keskusta haluaa rakentaa. Meille keskustan vaikuttajille se saattaa olla selvää, mutta muille ei.

Jotkut ovat jo nähtävästi kyllästyneet puhumaan viestinnän merkityksestä, mutta edelleen viestinnässä on puolueellamme kehitettävää. Tähän voimme myös jokainen vaikuttaa esimerkiksi olemalla aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja lehtien yleisönosastoilla.

Minä uskon keskustaan.

Näinä nopeiden muutosten aikoina ei olisi mitenkään tavatonta, että keskustan kannatus ylittäisi vuoden tai muutaman kuluttua 20 prosenttia. Työtä se kuitenkin vaatii puolueessa meiltä kaikilta.

Eduskuntavaalituloksen ja nykyisen gallup-alhon virittämä keskustelu puolueemme tilanteesta on ollut erittäin tervetullut ja välttämätön.

Olen iloinen siitä keskustelun värikkyydestä ja monipuolisuudesta, jota eri foorumeilla on puolueemme tilanteesta käyty. Se kertoo vahvasta kansanliikkeestä.

Keskusta ei jätä kylmäksi, vaan se koskettaa ja vaikuttaa.