Liberalismia
Suomessa tehtiin pikavauhtia ja ilman laajempaa poliittista keskustelua päätös kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta. Sitä perusteltiin muiden maiden käytännöillä ja byrokratian purkamisella.
Suomen järjestelmä oli jo ennen vapautusta liberaalimpi kuin useimpien muiden maiden. Rajoitukset eivät olleet haitallista byrokratiaa, vaan niillä oli painavat perusteet.
Haitat ovat jo tulleet esille.
Pidemmät aukioloajat eivät tietenkään johda myynnin lisääntymiseen. Kustannukset kuitenkin kohoavat, ja asiakkaat ne viime kädessä maksavat.
Epämukavat työajat lisääntyvät. Yhä useampi kaupan työntekijä joutuu ilta- ja sunnuntaitöihin. Työmatkat saattavat vaikeutua ja kustannukset kasvaa.
Kun pienten lasten vanhemmat ovat enemmän töissä viikonloppuisin ja iltaisin, päiväkotien palveluja täytyy laajentaa. Tämä lisää kuntien menoja.
Pienimpien elintarvikemyymälöiden myynti ja kannattavuus ovat jo heikentyneet. Menetämme pian monia kortteli- ja kyläkauppoja.
Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista käytetään nyt verukkeena alkoholipolitiikan liberalisoimiseen.
Kun kaupat ovat pidempään auki, pitäisi olutta ja muita alkoholijuomia voida myydä pidempään. Jotta Alkon kilpailuasema ei heikkenisi, pitäisi senkin myymälöiden olla auki kauemmin. Ja jotta alkoholin ravintolamyynnin asema ei heikkenisi, pitäisi siihen kohdistuvaa verotusta keventää.
Keskustelu alkoholipolitiikan liberalisoimisesta on johtanut suoranaiseen huutokauppaan. Nyt halutaan ruokakauppoihin myös viinit ja vahvat oluet.
Ei tällaisesta ollut ennen eduskuntavaaleja puhetta. Useimmat puolueet esittivät ajatuksia alkoholihaittojen vähentämiseksi muun muassa saatavuutta rajoittamalla, veronkorotuksilla ja mainontaa rajoittamalla.
Jos liberalisointi toteutetaan, alkoholin aiheuttamat haitat ja kustannukset väistämättä lisääntyvät.
Olisikohan tuo kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen syytä ottaa uuteen harkintaan?
Ei palattaisi aivan vanhaan, mutta jonkinlaiset rajoitukset olisivat edelleen paikallaan.