Historiasta voi oppia

Suomen kohtalo on liittynyt kautta aikojen Euroopan suuriin mullistuksiin.

Napoleonin sodat johtivat siihen, että Suomi irrotettiin Ruotsin valtakunnasta ja liitettiin Venäjän keisarikuntaan.

Autonomian kaudella kasvoimme kansakunnaksi. Venäjän pyrkimykset ulottaa yleisvaltakunnalliset lait ja instituutiot Suomeen synnyttivät tahdon valtiolliseen vapauteen.

Tien itsenäistymiselle avasivat lopulta ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous.

Neuvostoliiton hajotessa Suomella oli vapaus valita.

Tarjolla oli aito itsenäisyys ja puolueettomuus osana Euroopan talousaluetta ja Pohjolan yhteisöä. Suomi kuitenkin valitsi jäsenyyden ylikansalliseksi liittovaltioksi kehittyvässä Euroopan unionissa.

Kansanäänestyksessä enemmistö saatiin jäsenyyden kannalle turvallisuuspoliittista korttia käyttäen. Venäjällä peloteltiin.

Jarrutuskeskustelun ansiosta lopullinen ratkaisu tehtiin eduskunnassa vasta Ruotsin kansanäänestyksen jälkeen.

Ruotsalaisten vakaa enemmistö oli ollut ja oli jäsenyyttä vastaan, mutta kansanäänestyksessä se tuli niukasti hyväksytyksi. Tämä sinetöi myös Suomen kohtalon.

Suomi teki lisäksi pahan virheen, kun luovuimme ilman kansanäänestystä omasta rahastamme ja taloudellisesta itsenäisyydestämme.

Meneillään olevat Euroopan mullistukset saattavat avata Suomelle mahdollisuuden itsenäisyytemme palauttamiseen.

Historia opettaa: tilaisuuteen on tartuttava, jos sellainen avautuu.

Pyrkimykset kehittää Euroopan unioni Yhdysvaltain kaltaiseksi keskittyneeksi liittovaltioksi ovat synnyttäneet voimakkaan vastavaikutuksen. 

Euroalue ei ole kestävällä pohjalla. Se hajoaa väistämättä siten, että joko kaikki jäsenmaat tai ainakin osa niistä ottaa euron rinnalla uudelleen käyttöön kansallisen valuutan.

On mahdollista, että Britannia eroaa Euroopan unionista. Tämä voi avata tien myös Tanskan, Ruotsin ja Suomen eroamiselle.

Pohjoismaille on edelleen tarjolla EU-jäsenyyttä parempi vaihtoehto, Euroopan talousalue ja Pohjolan yhteisö.