Vuosi 1918 päättyi kansallisen sovinnon ensiaskeliin

Sadan vuoden takaisten tapahtumien muistelu antaa tänä vuonna itsenäisyyspäivällekin oman sävynsä.

Sata vuotta sitten itsenäisyyttä ei juhlittu. Sisällissodan jäljiltä vajaalukuinen eduskunta kokoontui tavalliseen tapaan 6. joulukuuta ja hyväksyi istunnossaan muun muassa edustajapalkkion korottamisen 50 markkaan päivältä tiukan äänestyksen jälkeen.

Eduskunnan syksyä leimasi sata vuotta sitten monarkistien ja tasavaltalaisten kiista hallitusmuodosta.

Tasavallan kannattajat muistuttivat, että eduskunta oli julistanut Suomen nimenomaan tasavallaksi 6.12.1917. Monarkistinen enemmistö ei tätä tulkintaa hyväksynyt vaan ryhtyi valitsemaan Suomelle kuningasta Ruotsin vallan aikaisen perustuslain nojalla.

Kuninkaaksi valittiin 8. lokakuuta äänin 64–41 saksalainen keisarisuvun jäsen, prinssi Friedrich Karl. Eduskunnan puhemies Lauri Ingman lähti viemään hänelle viestiä eduskunnan vaalista.

Prinssi tuli epäilevälle kannalle kuultuaan, miten suuri tasavaltalainen vähemmistö oli maalaisliiton johdolla vastustanut hänen vaaliaan. Niinpä hän lykkäsi vastaustaan. Lopullisesti hän perui tulonsa vasta sen jälkeen kun keisari Vilhelm II luopui vallasta ja Saksa taipui ympärysvaltojen sanelemaan aselepoon 11. marraskuuta.

Saksan tappion jälkeen Suomessa ryhdyttiin etsimään kansallista sovintoa. Sen ehtona oli Saksaan sitoutuneen valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin ero.

Eduskuntaryhmät sopivat kenraali Mannerheimin kutsumisesta valtionhoitajaksi ja uusien vaalien järjestämisestä, joihin myös sosiaalidemokraatit voisivat osallistua.

Hallitusmuotokiistan ratkaisu lykättiin uudelle eduskunnalle.

Porvarillisten ryhmien jännitteet eivät kokonaan ratkenneet eduskuntaryhmien sopimuksen myötä.

Viime töinään Svinhufvud nimitti 27.11.1018 uuden hallituksen, jossa oli mukana sekä tasavaltalaisia että monarkisteja. Pääministeriksi tuli kuninkaanhakumatkalta Saksasta kotiutunut Ingman. Yhtään maalaisliiton edustajaa hän ei hallitukseensa ottanut.

Kansallisen sovinnon rakennustyö pääsi joulukuussa 1918 paremmin käyntiin paikallisella tasolla, kun Suomessa järjestettiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit.

Erityisen merkittävää oli se, että sosiaalidemokraatit ja porvarit joutuivat kaupungeissa ja teollisuuspaikkakunnilla ratkomaan yhdessä vaikeita sosiaalisia ongelmia.

Hallitusmuotokiista ratkesi uusien vaalien jälkeen tasavallan voittoon. Muutoin sisällissodan pitkä varjo ulottuu tähän päivään asti.

Valtioneuvoston julistaman muistovuoden 1918 symboliksi sopii Itä-Suomen aluehallintoviraston tuore päätös, jonka mukaan Vierumäen punaisten joukkohauta voidaan avata ja siirtää vainajat siunattuun maahan.