Vapautuneet markkinat ja hyvä aika innostavat kotitalouksia jopa hölmöilemään – nyt jotkut velkaantuvat liikaa
Markkinoiden jatkuva vapautuminen ja hyvältä näyttävä aika ovat innostaneet monia suomalaisia ottamaan liikaa velkaa.
Viimeksi asiasta varoitti Suomen Pankki (16.5.). Se kertoo suomalaisten kotitalouksien velan kasvaneen ennätykselliseksi.
Suomen Pankki listaa syyksi erityisesti asuntolainat sekä kulutusluotot. Kummassakin on tapahtunut paljon sellaista, minkä pitäisi herättää huolta.
Erityisesti suurten kaupunkien asuntorakentaminen on ollut ripeää.
Tällä on ollut hyvä puolensa. Se on ollut tärkeässä osassa, kun Suomea on nostettu lamasta.
Mutta kääntöpuoli on, että asuntolainat ovat nousseet usein kohtuuttomiksi. Ongelmaa on rajoitettu lainakatolla ja omarahoitusosuutta kiristämällä.
Asuntomarkkinat keksivät nopeasti kiertotien.
Asuntojen hintaa on siirretty taloyhtiölainoihin. Niillä rahoitetaan sekä uudis- että korjausrakentamista.
Asuntojen hinnanmuodostusta kuvaa satunnainen, todellinen esimerkki.
Helsingissä myytävänä olevan uuden, saunalla varustetun yksiön (40,5 neliötä) myyntihinta on 135 000 euroa.
Hinta on kohtuullinen, ja omarahoitusosuus on pienehkö.
Mutta asuntoon kuuluu lisäksi yhtiölainaa 225 000 euroa.
Se ei ole osakkaan lainaa, mutta osakas vastaa siitä omalta osuudeltaan.
Lainan on ottanut taloyhtiö, ja sen on hankkinut rakennuttaja. Asunnon velattomaksi hinnaksi tulee 360 000 euroa.
Taloyhtiön lainan maksuaika on 23 vuotta.
Ensimmäisen kolmen vuoden ajan maksetaan vain korkoa. Korko esimerkkiasunnosta on 260 euroa kuukaudessa.
Kun yhtiölainan lyhennys alkaa, kuukausimeno eli pääomavastike onkin jo 1200 euroa. Lisäksi päälle tulee kuukausittainen hoitovastike, 180 euroa.
Varoitukset olisi hyvä ottaa tosissaan, ja huomata, että todellisuutta ei voi jättää pelkästään yksityisen kansalaisen vastuulle.
Tämän yksiön ostaja maksaa siis kolmen ensimmäisen vuoden ajan mahdollisen oman, henkilökohtaisen lainansa lisäksi 440 euroa kuukaudessa.
Kolmen vuoden kuluttua hänen kuukausimenonsa ovat jo 1380 euroa – oman, mahdollisen henkilökohtaisen lainan kulujen päälle.
Asunto on näin helpompi myydä nyt. Mutta kolmen vuoden kuluttua asumismenot saattavat kolminkertaistua kertaheitolla.
Monelta on voinut jäädä huomaamatta sekin, että yhtiölainasta vastaavat kaikki osakkaat yhdessä.
Toinen ongelma ovat vakuudettomat lainat.
Varsinaisten pikavippien ehtoja on tosin rajoitettu, mutta Suomen Pankki varoittaa yhä:
”Kulutusluottojen ehtojen keveneminen ja digitalisaation mahdollistamat uudet rahoituspalvelut lisäävät entisestään kotitalouksien riskiä velkaantua.”
Varoitukset olisi hyvä ottaa tosissaan, ja huomata, että todellisuutta ei voi jättää pelkästään yksityisen kansalaisen vastuulle.
Tuloihinsa ja varallisuuteensa nähden runsaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat haavoittuvia, kun korot nousevat, tulot vähenevät tai vaikkapa asuntojen hinnat laskevat.
Seurauksena voi olla henkilökohtaisia tragedioita.
Se, mitä on tehty, ei siis riitä.
Positiivinen luottorekisteri olisi saatava pikaisesti aikaan, mutta myös valtioiden rajat ylittävään pankkitoimintaan tulisi voida puuttua tehokkaasti.
Pelkällä elinkeinonharjoittamisen vapaudella ei voi perustella luottotoiminnan ylilyöntejä.
Luotonantajalla täytyy olla myös vastuunsa. Nykytilanteesta kärsii jo nyt moni kansalainen, mikä näkyy lisääntyneinä maksuhäiriömerkintöinä ja perintätoimina.
Huonompien aikojen tullessa kotitalouksien ylivelkaantuminen on riski koko kansakunnalle.