Vaalikentillä pitää puhua rohkeasti koko maan asuttuna pitämisestä, koska sillä on nyt kansalaisten tuki
Kun 68 prosenttia suomalaisista kannattaa ja vain 16 prosenttia vastustaa maaseudulla asumisen tukemista verovaroin, takana täytyy olla uutta ymmärrystä.
Maaseutua arvostetaan, ja se halutaan pitää elossa. Ei kai muuten voi perustella äskeisen (27.2.) mielipidetiedustelun tuloksia. Ja ihan oikeita ne ovat, sillä tutkimuksen teki Kantar TNS, tunnettu laatuyritys.
Suomalaiset näyttävät näkevän uusia ja tärkeitä perusteluja ajatukselle, että koko Suomea on kehitettävä niin, että se pysyy asuttuna.
Keskustalle tutkimustulos on aarre. Siitä sopii puhua vaalikentillä.
PANDEMIA-AJAT ja Venäjän hyökkäys ovat kääntäneet mieliä. Kotimaasta on löytynyt uusia puolia, ja omavaraisuuden arvo on kasvanut huikeasti.
Mutta muutakin on. Suomen pitää varautua turvallisuuspoliittisiin uhkiin huolehtimalla alueiden elinvoimaisuudesta, sanoo johtaja Mika Aaltola ulkopoliittisesta instituutista ja on oikeassa. Maakuntia on ajateltava myös geopoliittisesta näkökulmasta.
Itä- ja Pohjois-Suomen alueisiin täytyisikin Aaltolan mielestä sijoittaa taloudellisesti aiempaa enemmän, jotta Suomi näyttäytyisi vahvana ja elinvoimaisena kokonaisuutena.
”Emme voi päästä itäisiä raja-alueita näivettymään”, Aaltola sanoo (Yle 2.9.).
Todistusvoimainen lausunto siksikin, että ei Aaltola mikään keskustapoliitikko ole, kokoomuslainen pikemminkin.
Mika Aaltola: ”Emme voi päästä itäisiä raja-alueita näivettymään.”
ENTÄ vihreän siirtymän tarvitsemat investoinnit ja työt? Terrafamet, Soklit, metsien hyödyntäminen, kaivoshankkeet ympäri maan, omavarainen energian tuotanto?
Ne tarvitsevat työvoimaa.
Kaukonäköisimmät ovat tämän jo havainneet, kuten esimerkiksi keskustan entinen puheenjohtaja Juha Sipilä. Hän kehotti STT:n haastattelussa (1.4.2019) suomalaisia ”kulkemaan muuttoliikettä vastavirtaan”, pohjoiseen ja itään.
Siellä on Suomen rikkauksia.
Siis samaan tapaan kuin Amerikoissa 150 vuotta sitten:
”Go West young man, and grow up with the country!”.
Tämän voisi suomentaa vaikka näin: ”Mene länteen, nuori mies, ja kasva siellä yhdessä maasi kanssa!”
Näitä nuoria tarvittaisiin vaikkapa Kajaanin Otanmäessä sijaitsevalla Škoda Transtech Oy:n tehtaalla. Junanvaunuja valmistava yhtiö on joutunut hakemaan hitsaajia Filippiineiltä asti (Suomenmaa 8.2.).
GALLUPTULOS tukee myös nykyisen kuntarakenteen säilyttämistä. Kunnat ovat välttämätön rengas, jotta kaikkialla asuminen on mahdollista.
Ja tätä asumista siis tarvitaan, että suuriin hankkeisiin riittää työväkeä, ja että Suomen strategisesti tärkeät rajamaakunnat eivät näivety ja tyhjene. Ja huomaa kaupunkisuomalainenkin ainakin loma-aikaan, kuinka tärkeää on, että koko Suomi elää.
Kun sote-rasitus on poistunut kunnilta, kuntalaisten muihin palveluihin ja asumisen viihtyvyyteen on enemmän voimia.
MONET puolueet jyräävät silti keskittämisen urissaan. Onnettomia esimerkkejä ovat vaikkapa kolme suurta ratahanketta, Helsinki–Turku, Helsinki–Tampere ja Helsinki–Porvoo–Kouvola.
Niiden arvioidaan maksavan kymmenen miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön ja liikenneministeriön yhteinen selvitys tosin kertoi (24.1.), että yhdestäkään hankkeesta ei tulisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Tulot eivät kattaisi kustannuksia. Hankkeiden ilmastopäästöjen takaisinmaksuajaksi lasketaan jopa 330 vuotta.
Järjetöntä siis. Mutta eipä näytä faktoilla olevan vaikutusta.
Kaikki muut paitsi keskusta aikovat jatkaa ratahankkeiden edistämistä (STT 5.2.). Puheet valtion velkaantumisestakin unohtuvat, kun Helsinkiin pitää päästä muutamaa minuuttia nopeammin.
Keskusta sen sijaan ilmoittaa ainoana vaaliohjelmassaankin, että ei käy. Kymmenen miljardia on käytettävä paremmin.
Tästäkin sopii vaalikentillä muistuttaa.
MAASEUDUN asukas on keskustalle aarre siksi, että mikään muu puolue ei ole edes kiinnostunut maaseudusta – puhumattakaan, että puolustaisi sitä.
Jos keskusta saisi vielä suuremman osan maalla asujista hoksaamaan tämän – niin: Bingo! Siinä se olisi.
Kannattaa yrittää.