Uudet tilastot kertovat talouden kasvusta kaikissa maakunnissa – ja siten myös mitä parhaimmasta aluepolitiikasta
Tilastokeskus vahvistaa talouden kasvaneen kaikissa maakunnissa. Siinä on samalla vastausta niille, jotka moittivat, että aluepolitiikka on unohdettu.
Tilastokeskus julkaisi uusimmat kasvutietonsa juuri itsenäisyyspäivän alla. Niiden mukaan talous – eli ”alueellinen arvonlisäys” – kasvoi kaikissa Suomen maakunnissa.
Maakunnista parhaiten menestyivät Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Keski-Pohjanmaa. Sitten seurasivat Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Kainuu ja Pohjois-Savo.
Vasta näiden jälkeen tuli Uusimaa, mikä sekin kertoo kasvun levittäytymisestä yli maan.
Tuloksissa oli huomionarvoista myös, että kasvu perustui erityisesti jalostustoimialojen menestykseen. Jalostustoimialoja ovat esimerkiksi teollisuus, kaivostoiminta ja rakentaminen.
Palvelutoimialat tuottavat kuitenkin selvästi suurimman osan Suomen bruttoarvonlisäyksestä. Näitä aloja ovat vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkishallinto sekä terveydenhuolto.
Työllisyyskehitys oli hitaampaa kuin tuotannon kehitys, mutta työllistenkin määrä kasvoi kuitenkin lähes jokaisessa maakunnassa.
Voiko tämän parempia viestejä hyvästä aluepolitiikasta ollakaan?
Voimakkaimmin työllisyys kasvoi Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Työllisyyskehitys oli negatiivista vain Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä.
Hyvät kasvuluvut merkitsivät myös sitä, että kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät koko Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Eniten tulot kasvoivat Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa.
Voiko tämän parempia viestejä hyvästä aluepolitiikasta ollakaan?
Tilastokeskuksen tiedot ovatkin hyvä vastaus niille, jotka ovat arvostelleet hallitusta aluepolitiikan unohtamisesta.
Yrityksiin syntyneet työpaikat ovat juuri sitä, mihin aluepolitiikalla on alusta alkaen pyritty. Tämä kehityksen edistäminen on myös terveintä ja kestävintä aluepolitiikkaa.
Aluepolitiikan nimissä on kritisoitu myös monien yhteiskunnan palvelujen vähenemistä maaseudulta ja maakunnistakin.
Tässä arvostelussa on perääkin.
On kuitenkin hyvä huomata, että monia palveluita voi nykyisin hoitaa sähköisesti, ja että byrokratiaa on karsittu.
Kaikki yhteiskunnan palvelut maksetaan verovaroista.
Jos esimerkiksi viranomaisasiointia voidaan vähentää rationalisoimalla ja siirtämällä niitä sähköisesti hoidettavaksi, verovaroja säästyy tärkeämpään.