Työllisyys vahvistuu edelleen Ukrainan sodasta huolimatta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut monin tavoin elämänmenoa Suomessa. Erityisesti talouden näkymät ovat synkentyneet.
Kansalaiset ovat nähneet sodan vaikutukset kukkarossaan, kun sekä polttoaineet että sähkö ovat kallistuneet. Sen seurauksena inflaatio on kiihtynyt, ja Euroopan keskuspankki yrittää suitsia sitä nostamalla korkoja.
Niinpä asuntovelallisetkin joutuvat vuosien tauon jälkeen totuttelemaan siihen, että velasta joudutaan maksamaan ihan oikeaa korkoa.
Tutkimusten mukaan sota on heikentänyt niin kansalaisten kuin yritystenkin luottamusta tulevaisuuteen.
Synkkien talousuutisten keskellä loistaa kuitenkin yksi poikkeus. Työllisyys on parantanut sodasta huolimatta.
Tiistaina julkistetut marraskuun tilastot toistavat samaa sanomaa. Tilastokeskuksen mukaan työssä käyvien määrä on kasvanut vuoden aikana 63 000 hengellä.
Kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli marraskuussa 74,7 prosenttiin.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa tavoitteeksi asetettiin työllisten osuuden nostaminen 75 prosenttiin työikäisistä. Tämä tavoite on käytännössä saavutettu, jopa ylitetty, sillä vaalikauden aikana toteutettu laskentatavan muutos pudotti teknisesti työllisyysastetta noin prosenttiyksikön verran.
Asiantuntijat ovat hämmästelleet työllisyyden vahvaa kehitystä synkistä näkymistä huolimatta. Selitys lienee siinä, että koronapandemian hellittämisen jälkeen yritykset ovat tarvinneet runsaasti uutta työvoimaa. Tämä työvoiman kysyntä on jatkunut vahvana vuoden lopulle saakka.
Missään päin Suomea ei ole tällä hetkellä sellaista työttömien työnhakijoiden suurta reserviä, josta voisi muuttoliikettä kiihdyttämällä ammentaa työntekijöitä kasvukeskuksiin.
Monilla aloilla vallitsee edelleen ankara työvoimapula.
Työttömien määrä on pysynyt Tilastokeskuksen mukaan suurin piirtein ennallaan. Tämä viestii siitä, että uudet työpaikat on täytetty joko ennestään töissä olevilla tai aiemmin työvoiman ulkopuolella olleilla henkilöillä kuten opiskelijoilla, eläkeläisillä tai kotona lasta hoitaneilla vanhemmilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden aikana noin 18 000 hengellä. Lukujen ero johtuu laskentatavan erosta. Ministeriö laskee kuun lopussa työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneet. Tilastokeskuksen luvut perustuvat isoon otantatutkimukseen, jossa kysytään ihmisten työssäkäynnistä.
Myös ministeriön luvut vahvistavat käsitystä työvoimapulasta ainakin siitä päätellen, että alueelliset työttömyyserot ovat painuneet erittäin pieniksi.
Ministeriön laskentatavalla työttömänä oli marraskuussa 8,9 prosenttia työvoimasta. Koko maan korkein työttömyys oli Pohjois-Karjalassa, jossa työttömyysorisentti oli 12,1. Yli kymmenen prosentin mentiin myös Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa.
Työttömiä oli vähiten Pohjanmaalla (5,6 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (6,1 %). Kaikissa muissa maakunnissa pohjoista Suomea myöten työttömyysaste poikkesi korkeintaan prosenttiyksikön verran valtakunnan keskiarvosta.
Ministeriön luvuista voi tehdä yhden johtopäätöksen. Missään päin Suomea ei ole tällä hetkellä sellaista työttömien työnhakijoiden suurta reserviä, josta voisi muuttoliikettä kiihdyttämällä ammentaa työntekijöitä kasvukeskuksiin. Työvoimapula koskee koko maata.
Työllisyystilastoilla on myös poliittista merkitystä.
Ennen eduskuntavaaleja julkaistaan enää kolmen kuukauden tilastot. Jos työllisyysluvut pysyvät niissäkin vahvoina, ne ovat hallituspuolueiden vahvimpia valtteja vaalitaistelussa.