Suomen Nato-jäsenyys kestää kriittisetkin äänenpainot
Suomen Nato-jäsenyys sai keskiviikkona viimeisen sinetin. Eduskunta hyväksyi esityksen Nato-jäsenyydestä äänin 184 – 7.
Tulos oli odotettu. Viime keväänä 188 kansanedustajaa äänesti Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta. Voimasuhteet eivät muuttuneet vajaan vuoden aikana suuntaan taikka toiseen. Äänimäärän lasku johtui äänestyksessä poissaolleiden määrästä, ei mielipiteiden muuttumisesta.
Nato-jäsenyyttä vastaan äänestivät kuusi vasemmistoliiton kansanedustajaa ja VKK:ta edustava Ano Turtiainen. Perussuomalaisten Mika Niikko äänesti ainoana edustajana tyhjää.
PÄÄTÖS on historiallinen ja merkittävä. Suomessa on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vedetty yleensä yhtä köyttä. Nato-prosessi ja sen käsittely vahvisti tätä käsitystä.
Kun maailma ympärillä muuttuu, Suomi ei voi jäädä tuleen makaamaan. Silloin on pakko ottaa uusi asento – tarvittaessa nopeallakin aikataululla.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa 2022 oli ratkaiseva tekijä. Se romutti yhdessä yössä vanhat rakenteet.
Puolueettomuuspolitiikan harjoittaminen äkkiväärän naapurimaan varjossa ei enää tullut kysymykseen. Siihen asti hyvin toimineelta turvallisuuspoliittiselta linjalta putosi pohja pois.
Kun maailma ympärillä muuttuu, Suomi ei voi jäädä tuleen makaamaan.
NATO-jäsenyyden laaja käsittely eduskunnassa osoitti Suomen demokraattisen päätöksentekokoneiston vahvuuden. Äänensä saivat kuuluviin tasavertaisesti niin jäsenyyden kannattajat kuin vastustajatkin.
Äänestystulos oli niin selvä, että se ei jätä minkäänlaista tulkinnanvaraa. Suomi sitoutui täysimääräisesti Nato-jäsenyyteen kansan vankan tuen saattelemana.
Lähtökohdat Nato-yhteistyölle ovat hyvät. Suomen puolustuskyky on kunnossa. Siitä ei ole tingitty missään vaiheessa, kuten monissa muissa Euroopan maissa tehtiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
SUOMI kestää myös Nato-kriittiset mielipiteet. Asioista voi ja saa olla perustellusti eri mieltä. Tämä koskee myös Natoa.
Nato-jäsenyyttä vastustaneita kansanedustajia ei pidä tuomita heidän näkemystensä takia. Yleisestä mielipiteestä poikkeavien näkemysten salliminen kertoo poliittisen järjestelmän toimivuudesta ja laajasta mielipidevapaudesta.
Vihaviestien lähettäminen ”väärin” äänestäneille kansanedustajille kääntyy helposti itseään vastaan. Erilaisten mielipiteiden salliminen on aivan keskeinen osa demokraattista järjestelmää.
