Sipilä ja Medvedev keskittyivät talouteen
Suomi ja Venäjä jatkavat yhteistyön kehittämistä niillä aloilla, joilla se on mahdollista nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa. Tämä lienee tärkein tulos pääministeri Juha Sipilän ja hänen venäläisen kollegansa Dmitri Medvedevin perjantaisesta tapaamisesta Oulussa.
Krimin valtaus, Itä-Ukrainan sotilaallinen selkkaus ja sittemmin Syyrian sisällissota ovat kärjistäneet tunnetulla tavalla Venäjän suhteita Euroopan Unioniin ja Yhdysvaltoihin.
EU:n ja Yhdysvaltojen määräämät talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan. Erityisesti elintarviketeollisuus on kärsinyt Venäjän vastapakotteista.
EU päätti rajoittaa Ukrainan valtauksen jälkeen myös korkean tason valtiollista kanssakäymistä Venäjän kanssa. Nyt näitä suhteita on vähitellen ryhdytty lämmittämään.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen pääministeriksi noussut Juha Sipilä on elvyttänyt suhteet myös pääministeritasolla.
Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on pitänyt koko ajan yhteyttä presidentti Vladimir Putiniin. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen pääministeriksi noussut Juha Sipilä on elvyttänyt suhteet myös pääministeritasolla.
Sipilä tapasi kollegansa tammikuussa Pietarissa, ja perjantaina oli vastavierailun vuoro. Keskustelujen pääpaino oli taloudessa. Pääministerit kävivät läpi kaikki ajankohtaiset hankkeet ja mahdollisuudet, joihin talouspakotteet eivät ulotu.
Pääministeri Sipilä käytti Oulun kotikenttäetua hyväkseen markkinoimalla Medvedeville pohjoista koilliskaapelia, joka nopeuttaisi tietoliikennettä Euroopan ja Aasian välillä. Asiasta kiinnostuneiden maiden viestintä kokoontuvat selvittämään tätä hanketta ensi vuonna.
Medvedev piti ideaa kiinnostavana mutta katsoi sen vaativan jatkoselvityksiä.
Hanhikiven ydinvoimahanketta molemmat pääministerit halusivat edistää.
Itämeren pohjaan suunnitellusta Nord Stream 2 -kaasuputkesta kuultiin perjantain tiedotustilaisuudessa tuttuja puheenvuoroja, joita käytettiin jo Nord Stream 1 -putken rakentamisen yhteydessä.
Medvedev piti hanketta tärkeänä ja korosti, että se on tärkeää eriytyisesti eurooppalaisille kaasuntarvitsijoille. Sipiläkin piti hanketta kaupallisena. Suomelle putken rakentaminen sopii, jos hanke täyttää ympäristöviranomaisten asettamat lupaehdot.
Tapaamisessa käytiin läpi myös ne kansainväliset kiistat, joissa näkemykset eroavat. Ukrainasta ja Syyriasta oltiin eri mieltä. Näissä kysymyksissä Sipilä toisti Suomen sitoutumisen EU:n yhteisiin kantoihin.
Perjantaisen tapaamisen kansainvälinen viesti oli selvä. Suomi ei lähde sooloilemaan pakotekysymyksessä eikä Venäjä sitä edes odota. Mutta pakotteiden ulkopuolella tehdään kaikki mahdollinen taloussuhteiden kehittämiseksi.
Esimerkkinä tästä voi pitää Sipilän tapaa toivottaa venäläiset matkailijat tervetulleeksi Suomeen.