Saarikolle jäi totuuden puhujan rooli
Kaikki puolueet yhtä lukuun ottamatta ovat luvanneet, että ensi vaalikaudella ei leikata koulutuksesta.
Kaikki merkittävät puolueet yhtä lukuun ottamatta kannattavat yli kymmenen miljardia maksavien ratahankkeiden toteuttamista.
Tuo yksi poikkeus on keskusta, jonka puheenjohtaja Annika Saarikko on joutunut ottamaan talouden tosiasioista muistuttavan totuuden puhujan roolin.
Saarikko on ottanut oppia myös historiasta. Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kaikki puolueet lupasivat, ettei koulutuksesta leikata. Keskustassa asiaa kyllä pohdittiin, mutta lopulta myös silloinen oppositiojohtaja Juha Sipilä allekirjoitti koulutuslupauksen.
Vaalien jälkeen valtiovarainministeriö julkisti uudet laskelmansa, joiden mukaan valtiontalouden sopeutus- eli säästötarve oli vielä suurempi kuin ministeriö oli ennen vaaleja laskenut. Niinpä Sipilän hallitus joutui leikkaamaan myös koulutuksesta.
Koulutuslupauksen pettäminen aiheutti oikeutettua kritiikkiä.
Saarikolla on myös hyvät perustelut, miksi hän ei tällä kertaa lupaa jättää koulutuksen säästöjen ulkopuolelle. Ikäluokkien pieneneminen tuottaa niin sanottuja automaattisäästöjä erityisesti varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, myöhemmin myös keskiasteella ja korkeakouluissa.
Saarikko toivoi, että puolueet päivittäisivät talousohjelmansa valtiovarainministeriön uusien lukujen pohjalta. Tässä toiveessa hän on joutunut pettymään.
Automaattisäästöistä mahdollisimman suuri osa kannattaisi ohjata koulutuksen resurssien vahvistamiseen. Mutta säästö se sekin, jos ihan kaikkia varoja ei voida tähän tarkoitukseen käyttää.
Nyt muut puolueet saavat kuunnella syytteitä petoksesta, jos ja kun seuraava hallitus joutuu käyttämään valtiontalouden säästötalkoissa hyväkseen myös ikäluokkien pienenemisestä koituvia automaattisäästöjä.
Saarikko on ottanut todenpuhujan roolin myös oman vaalikampanjansa kannalta hankalassa asiassa. Hän vastustaa Turun niin sanotun tunnin junan rakentamista toisin kuin muut Varsinais-Suomen vaalipiirissä asuvat puoluejohtajat.
Keskustan mielestä yli kymmenen miljardin ratahankkeiden toteuttaminen ei ole lähivuosina mahdollista. Näistä hankkeista Turun suunnitelma on sinänsä pisimmällä ja radanvarren kunnat ovat ottaneet sen jo huomioon omissa suunnitelmissaan, esimerkiksi kaavoituksessa.
Tampereelle suuntaavan Suomi-radan ja itäisen Suomen itäradan suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että mikään näistä hankkeista ei ole taloudellisesti kannattava. Esimerkiksi Suomi-radan rakentaminen aiheuttaisi vielä korvaamattomia vahinkoja luontoarvoille.
Keskustan mielestä rahat pitäisi käyttää nykyisten väylien korjaamiseen miljardihankkeiden sijasta.
Saarikko yritti palauttaa muita puolueita maan pinnalle julkistamalla valtiovarainministeriön uusimmat talouslaskelmat jo ennen vaaleja eikä vasta niiden jälkeen kuten aiemmin.
Saarikko toivoi, että puolueet päivittäisivät talousohjelmansa valtiovarainministeriön uusien lukujen pohjalta. Tässä toiveessa hän on joutunut pettymään.
Kokoomus ei ole luopunut veronalennusvaatimuksistaan, vaikka ne voitaisiin lunastaa vain kasvattamalla velanottoa.
Pääministeripuolue SDP näyttää kokonaan irtautuneen talouden realiteettien maailmassa. Sen vaaliohjelma on rakennettu hurskaiden toiveiden varaan.
SDP yrittää uskotella äänestäjille, että mitään todellisia säästöjä ei tarvita. Se esittää kovia tavoitteita talouskasvulle ja työllisyydelle, mutta keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseen puuttuvat.
Vaalikenttien viestien perusteella äänestäjät ovat viime päivinä herkistyneet Saarikon sanomalle. Ehkäpä totuuden puhujalle löytyy sittenkin yösija.