Politiikan keskikenttä tyhjenee Yhdysvalloissa – entä Suomessa?

Pääkirjoitus

Yhdysvalloissa järjestetään presidentinvaalit ensi vuoden marraskuussa. Vaalikampanjat ovat jo täydessä vauhdissa.

Istuva presidentti Donald Trump aloitti kampanjansa kesäkuun lopulla. Hän voi rauhassa keskittyä vaaleihin ilman vakavia haastajia omassa puolueessaan. Republikaanit ovat – jotkut hammasta kiristellen mutta kuitenkin – asettuneet Trumpin komentoon.

Demokraattien tilanne on paljon haastavampi. Esivaaleihin on ilmoittautunut parikymmentä ehdokasta.

Suuren ehdokasmäärän vuoksi kaikki eivät mahdu edes samoihin televisioväittelyihin, vaan heitä on tentattu kymmenen ehdokkaan erissä.

Kaikkien kahdenkymmenen nimiä ei kannata ryhtyä tässä vaiheessa opettelemaan. Vaihtoehdot tiivistyvät todennäköisesti kahteen.

Demokraattien ehdokkaaksi nousee joko Barack Obaman varapresidentti Joe Biden tai hänestä poliittisesti vasemmalle sijoittuva nimi, esimerkiksi senaattori Bernie Sanders tai senaattori Kamala Harris.

Biden on tällä hetkellä gallupien mukaan demokraattikisan suosikki. Se voi johtua kuitenkin siitä, että hän on joukosta tunnetuin.

Perinteisen viisauden mukaan vaalit voitetaan Yhdysvalloissakin politiikan keskikentällä. Jos se pitäisi edelleen kutinsa, Biden olisi paras vaihtoehto demokraateille.

Trump on kuitenkin muuttanut politiikan pelikentän. Hän ei edes pyri valtaamaan politiikan keskikenttää vaan keskittyy oman oikeistolaisen kannattajakuntansa luottamuksen vahvistamiseen.

Trumpin strategiaan kuuluu demokraattipoliitikkojen ja heidän kannatusalueidensa estoton haukkuminen. Kohteeksi joutui viimeksi Baltimore ja kongressin jäsen Elijah Cummings.

Trumpin strategia on tarkkaan harkittu.

Useimmat Yhdysvaltain osavaltiot pysyvät presidentinvaaleissa joko republikaanien tai demokraattien tukena. Vaali ratkaistaan niissä osavaltioissa, joissa voimasuhteet ovat tasaiset.

Trump ei haaskaa ruutia demokraattien hallitsemiin osavaltioihin. Siksi hän voi haukkua niitä estoitta ja vahvistaa näin omien kannattajiensa luottamusta.

Trumpin valinnan jälkeen jyrkkä vastakkainasettelu on vallannut alaa myös eurooppalaisissa vaaleissa.

On mahdollista, että demokraatit päätyvät samanlaiseen strategiaan ja valitsevat ehdokkaakseen Bidenin sijasta vasemmistolaisen, mahdollisimman jyrkästi Trumpista poikkeavan henkilön.

Tällainen ehdokasasettelu olisi omiaan edelleen Yhdysvaltain kahtiajakoa, joka on jo nyt varsin jyrkkä ja ulottuu yksilöiden tasolle asti.

Joidenkin tutkimusten mukaan republikaanivanhemmat eivät mielellään näe lastensa seurustelevan saati avioituvan demokraatin kanssa ja päinvastoin.

Jyrkkä vastakkainasettelu on vallannut alaa myös eurooppalaisissa vaaleissa.

Gallupien perusteella myös Suomessa on syntymässä uusi akseli perinteisen oikeisto-keskusta-vasemmisto-janan rinnalle. Tämän uuden akselin ääripäät ovat vihreät ja perussuomalaiset.

Jos nykykehitys jatkuu, on täysin mahdollista, että seuraavien presidentinvaalien toisella kierroksella ovat vastakkain perussuomalaisten ja vihreiden ehdokkaat.

Näitä näköaloja on syytä pohtia erityisesti uutta puheenjohtajaa hakevan keskustan piirissä.