Poliittinen tahto ilmastonmuutoksen hillintään heikkenemässä
Egyptin suuri ilmastokokous päättyi sunnuntaiaamuna isoon pettymykseen. Uusia päätöksiä päästöjen vähentämisestä ei saatu aikaan.
Jonkinlaisena voittona on kai pidettävä sitä, että vanhat tavoitteet pidettiin voimassa.
Kokouksen suurimmaksi anniksi jäi sopimus uuden rahaston perustamisesta. Sillä on tarkoitus korvata köyhimmille maille vaurioita, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta.
EU vastusti pitkään rahaston perustamista, koska apua olisi saatavissa nopeammin perille nykyisten järjestelmien kautta. Kehittyvien maiden painostus oli kuitenkin sen verran voimakasta, että EU taipui.
Tämänkin rahaston yksityiskohdat jäivät myöhemmin sovittaviksi. Neuvoteltavaa riittääkin, sillä EU edellytti, että Kiina ei voi olla tässä rahastossa saamapuolella vaan sen pitäisi kuulua maksumiehiin.
Monet moittivat kokouksen epäonnistumisesta puheenjohtajamaa Egyptiä. Kriitikoiden mielestä se taipui liiaksi öljyntuottajamaiden painostukseen.
Todellinen syy epäonnistumiseen lienee kuitenkin poliittisen tahdon puute.
Suurten maiden mielenkiinto keskittyy nyt globaaliin valtakilpailuun. Ukrainan sota vie voimavaroja muilta poliittisilta prosesseilta. Tämä näkyy niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
Euroopassa poliitikkoja huolestuttaa energian riittävyys tilanteessa, jossa Venäjä on ottanut energian sotansa välikappaleeksi. Äänestäjiäkin huolettaa nyt energian hinta enemmän kuin ilmaston lämpeneminen.
Tilanne houkuttaa eurooppalaisia päättäjiä lykkäämään ilmastotavoitteita.
Poliittinen tahto ilmastonmuutoksen hillitsemiseen uhkaa hiipua tilanteessa, jossa maapallon lämpeneminen kiihtyy.
Suomi on hyvä esimerkki. Perussuomalaiset ovat ottamassa keskeiseksi vaaliteemakseen vaatimuksen lykätä hiilineutraalisuustavoitetta.
Yhdysvalloissa nykyinen presidentti Joe Biden on kyllä liittänyt maan takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, josta maan edellinen presidentti Donald Trump irtautui. Trump pyrkii kuitenkin uudelleen presidentiksi, mikä voi jälleen horjuttaa maailman suurimman talouden ilmastositoumuksia.
Kiina on puolestaan laatinut jopa kunnianhimoisia suunnitelmia omien päästöjensä vähentämiseksi. Käytännössä hiilenpoltto jatkuu siellä suuressa mittakaavassa, ja talousongelmat voivat jatkossa hidastaa entisestään ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Näin on syntymässä varsin vaarallinen asetelma. Poliittinen tahto ilmastonmuutoksen hillitsemiseen uhkaa hiipua tilanteessa, jossa maapallon lämpeneminen kiihtyy.
Kysymys kuuluu, voivatko muut tahot ottaa valtioiden sijasta veturin paikan ilmastopolitiikassa?
Avainasemaan voivat nousta yritykset ja kuluttajat.
Ympäristön kannalta kestävä tuotanto on jo noussut yritysten tärkeäksi valtiksi kilpailussa kuluttajien sielusta. Ympäristöystävällisen tuotannon kehittäminen on myös taloudellisesti kannattavaa.
Tämä trendi voi jatkuessaan vähentää päästöjä enemmän kuin viikkojen mammuttikokoukset.
Mutta jos maapallon lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, se ei onnistu ilman sitovia poliittisia päätöksiä. Siksi on toivottava, että Egyptin kokouksen epäonnistuminen jää poikkeukseksi.
