Peruskoulun menestystarinan jatkuminen ei ole itsestäänselvyys – ongelmat ovat todellisia ja niihin pitää puuttua rivakasti
Suomalainen peruskoulu on ollut koko kansankunnan ylpeydenaihe. Pisa-tutkimuksessa menestymistä on juhlittu kuin jääkiekon maailmanmestaruutta – eikä syyttä.
Järjestelmä on tuottanut vuosikymmeniä loistavia tuloksia. Toimivan järjestelmän ansiosta suomalaisten koulutustaso on noussut kohisten aina viime vuosiin asti.
Peruskoulun erityinen vahvuus moniin muihin maihin verrattuna on ollut sen tasa-arvoisuus. Tasokasta opetusta on ollut tarjolla kaikille lapsille perhetaustasta riippumatta kaikkialla Suomessa.
TUOREIMMAT tiedot eivät ole Suomen kannalta yhtä mairittelevia. Hyvä järjestelmä on mennyt syystä tai toisesta rikki.
Hyväosaisista perheistä tulevat lapset pärjäävät entiseen malliin, mutta huonompiosaisten perheiden lasten koulumenestys on heikentynyt merkittävästi. Poikien koulumenestys on jäänyt selvästi jälkeen tytöistä. Maahanmuuttajataustaisten perheiden lasten oppimistulokset ovat selvästi keskiarvoa heikommat. Koulujen väliset erot ovat kasvaneet vuosi vuodelta.
Viestit koulumaailmasta eivät jätä tulkinnoille varaa. Negatiivisen kierteen katkaisemiseksi on pakko tehdä jotain, muuten käy köpelösti.
Peruskoulussa on jotain pahasti vialla, jos putken päästä valmistuu nuoria, joiden kirjoitus- ja lukutaito ovat pahasti puutteellisia.
Peruskoulussa on jotain pahasti vialla, jos putken päästä valmistuu nuoria, joiden kirjoitus- ja lukutaito ovat pahasti puutteellisia.
MIKSI kehuttu peruskoulujärjestelmä nilkuttaa niin pahasti? Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.
Peruskoulun palauttaminen entiseen loistoonsa on yhteinen etu. Sitä haluavat niin oppilaat, opettajat, vanhemmat kuin päättäjätkin. Mitä parempia tuloksia peruskoulu tuottaa, sitä paremmin Suomikin pärjää.
Peruskoulun korjaamista on vaikea käynnistää, jos sen ongelmia ei tunnusteta avoimesti. Julkinen kädenvääntö ongelmien syistä johtaa helposti harhapoluille.
Tosiasioita ei kannata vältellä. Pojat, vähävaraisimmista ja maahanmuuttajataustaisista perheistä tulevat oppilaat tarvitsevat enemmän tukea.
PERUSKOULUN ensimmäiset vuodet ovat lapsien tulevaisuuden kannalta elintärkeitä.
Koulun aloittavien lasten valmiudet koulunkäyntiin ovat hyvin erilaiset. Osa lapsista lukee jo sujuvasti, osa opettelee vielä ensimmäisiä kirjaimia.
Opettajat eivät voi tehdä ihmeitä, jos luokat ovat ylisuuria tai jos niissä on liikaa oppilaita, jotka tarvitsevat erityistä tukea.
Tilanteen korjaaminen ei onnistu ilman ylimääräistä rahaa – ja sitä kannattaa investoida erityisesti peruskoulun ensimmäisiin vuosiin. Tämä raha maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
”Armovitosten” antaminen peruskouluissa on syytä lopettaa, kuten tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) äskettäin esitti. Käytännön lopettaminen on myös oppilaan etu.
Suomen peruskoulujärjestelmä on edelleen kilpailukykyinen ongelmista huolimatta. Tulevaisuuden näkymät eivät kuitenkaan ole enää niin ruusuiset kuin 10 vuotta sitten. Suunnan on pakko muuttua.