Migri olisi syytä hajottaa
Helsingin Sanomat uutisoi viikonloppuna Migrin päätöksestä karkottaa mongolialaistaustainen sairaanhoitaja Suomesta väärin perustein. Tapaus antaa jälleen pontta vaatimuksille erottaa työperäisen maahanmuuton hoito Migristä.
HS:n jutun mukaan Mongoliasta Venäjän kautta kautta Suomeen tullut nainen oli opiskellut täällä sairaanhoitajaksi ja tehnyt jo opiskeluaikoina osa-aikatyötä. Valmistumisen jälkeen hän oli ollut koko ajan työssä, tosin työsuhteet oli nykykäytännön mukaan pätkitty.
Maahanmuuttovirasto Migri teki kielteisen päätöksen oleskeluluvasta ja määräsi sairaanhoitajan karkotettavaksi Suomesta.
HS:n selvityksen mukaan Migri perusteli päätöstään lähinnä kahdella seikalla. Virasto päätteli lyhyiden työsuhteiden perusteella, että aikuisella iällä Suomeen tulleella hoitajalla ei ollut kiinteitä siteitä tänne.
Lisäksi Migri epäili hoitajan väärentäneen tiliotteitaan, jotka todistivat hänen taloudellisen asemansa vakaaksi. Tämä epäily todettiin sittemmin perättömäksi. Hoitaja oli käyttänyt rahaliikenteessään tietokonesovellusta, jonka kirjauksia virasto tulkitsi väärin.
Väärinkäyttöepäilys paljastui hoitajalle vasta sen jälkeen, kun hän oli saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen.
Lopputulos oli lopulta se, että Helsingin hallinto-oikeus kumosi marraskuussa Migrin kielteisen päätöksen. Hoitaja sai oleskelu- ja työntekoluvan Suomessa. Hän on kuitenkin muuttanut miehensä kanssa Britanniaan lievittämään sielläkin pahaa hoitajapulaa.
Migri ei kommentoinut tätä yksittäistapausta Helsingin Sanomille. Virasto ilmoitti kuitenkin ottavansa opikseen hallinto-oikeuden ratkaisusta.
”Viranomainen, jonka tehtävänä on tutkia maahantulon esteitä. Miten ihmeessä se voisi olla viranomainen, joka kykenee toivottamaan tervetulleeksi sen työvoiman, jota tämä maa tarvitsee”, Saarikko kyseli.
Yksittäistapauksen voi nähdä osoituksena Migrin toimintakulttuurista. Hieman kärjistäen virasto tuntuu etsivän syitä tehdä kielteinen oleskelulupapäätös. Siksi hakijoiden esittämiä tietoja pitää epäillä.
Tällainen kritiikki tuntuu epäilemättä kohtuuttomalta virastossa, jonka toiminnan pitää nojata lakiin. Monessa tapauksessa hakijoiden esittämiä tietoja onkin syytä epäillä.
Taustalla on vielä vuoden 2015 pakolaiskriisi, joka koetteli Migrin voimavaroja. Silloin syntyi myös poliittista painetta kielteisten päätösten tekemiseen.
Nyt Suomi kärsii kuitenkin ankarasta työvoimapulasta monilla aloilla, esimerkiksi hoitotyössä. Työperäisen maahanmuuton edistäminen on yksi keino lievittää tätä ongelmaa.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen ei vain näytä sopivan Migrin toimintakulttuuriin. Tähän ongelmaan ovat monet päättäjätkin kiinnittäneet huomiota.
Esimerkiksi keskustan puheenjohtaja valtiovarainministeri Annika Saarikko vaati viime kesäkuussa pidetyssä puoluekokouksessa Migrin panemista palasiksi. Hänen mielestään Suomeen tarvittaisiin ”työhönmuutonvirasto”.
Saarikko palasi asiaan syyskuussa Helsingin Sanomien puheenjohtajapaneelissa.
”Viranomainen, jonka tehtävänä on tutkia maahantulon esteitä. Miten ihmeessä se voisi olla viranomainen, joka kykenee toivottamaan tervetulleeksi sen työvoiman, jota tämä maa tarvitsee”, Saarikko kyseli.
Pääministeri Sanna Marin totesi samassa keskustelussa, että Migrin uudistaminen pitäisi aloittaa jo tällä vaalikaudella.
Saarikko ja Marin eivät ole mielipiteissään yksin. Monet yritysjohtajat ovat valittaneet suomalaisen järjestelmän kankeutta. Ulkomaalaisen huippuosaajankin pitää varautua pitkään odotukseen ennen kuin lupa työntekoon Suomessa heltiää.
Hallitus lupasi jo vuosi sitten laatia pikakaistan näille huippuosaajille tämän vuoden aikana. Tavoitteena on, että lupa työntekoon heltiäisi kahdessa viikossa.
Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista on varmaankin tarpeellinen, mutta lisäksi tarvitaan muitakin toimia. Työvoimapulasta kärsitään monilla aloilla.
Siksi olisi järkevää erottaa työperäisen maahanmuuton edistäminen omalle virastolle ja jättää Migrin tehtäväksi sen nykyisen ydinosaamisen alue, esimerkiksi pakolaisten maahantulon perusteiden tutkinta.