Maatalouden kannattavuusongelmat eivät katoa, jos kauppaketjut ummistavat silmänsä alan ongelmilta

Pääkirjoitus

Maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä poikkeuksellisen heikko. Alan tuotantokustannukset ovat nousseet reilussa vuodessa ennätyksellisen paljon.

Lannoitteiden hinta on yli kaksinkertaistunut, energian hinta on noussut noin kolmanneksella ja rehun hinta reilulla viidenneksellä. Viljelijät eivät ole onnistuneet siirtämään nousevia kuluja tuotteidensa hintoihin, joten monilla tuottajilla rahat alkavat olla vähissä.

Maaseudun Tulevaisuuden tekemän kyselyn mukaan yli 5 000 maatilalla on laskuja rästissä. Huolestuttavinta on, että velkataakka on kasvanut liian suureksi erityisesti alle 40-vuotiailla viljelijöillä.

MAATALOUDEN heikko taloustilanne ei ole yllätys. Ala on kärsinyt kannattavuusongelmista jo pitkään. Viimeisen vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut entistä huonommaksi.

Polttoaineiden ja energianhintojen raju nousu on osaltaan vauhdittanut tätä kehitystä.

Yksinkertaista keinoa maatalouden kannattavuuden korjaamiseksi ei ole. Jos helppoja ratkaisuja olisi olemassa, ne olisi jo tehty.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan toimia maatalouden ahdingon helpottamiseksi haetaan tällä hetkellä useissa eri neuvotteluissa. Se, millaisia keinoja hallitus löytää tilanteen korjaamiseksi, selviää lähiviikkoina.

On nurinkurista, että samaan aikaan kun suomalaiset ruokakauppaketjut takovat ennätystuloksia, maatalouden kannattavuus rypee pohjamudissa.

VALTIOVALLAN mahdollisuudet helpottaa viljelijöiden tuskaa ovat rajalliset. Avainroolissa suomalaisten maataloustuotteiden hinnoittelussa ovatkin kauppaketjut.  

On nurinkurista, että samaan aikaan kun suomalaiset ruokakauppaketjut takovat ennätystuloksia, maatalouden kannattavuus rypee pohjamudissa. Tilanne on tuottajien kannalta täysin kohtuuton.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on toistuvasti vedonnut kauppaketjuihin tuottajien puolesta. Kauppaketjut eivät kuitenkaan ole korviaan lotkauttaneet ministerin vetoomuksille.

Keskon ja S-ryhmän asema päivittäistavarakaupassa on poikkeuksellisen suuri. Niiden markkinaosuus on yli 80 prosenttia. Tästä syystä niiden neuvotteluasema suhteessa tuottajiin on erittäin vahva.

TUOTTAJIEN aseman parantaminen markkinoilla on paras ja kestävin tapa korjata alan kannattavuusongelmat. Jos kannattavuusongelmaa ei saada korjattua lähivuosina, vaarana on suomalaisen ruuantuotannon hiipuminen.

Maatalouden ongelmat heijastuvat suoraan elintarviketeollisuuteen. Jos kotimaasta ei ole tarjolla raaka-aineita, elintarvikealanyritysten toimintaedellytykset heikentyvät automaattisesti.

MINISTERI Lepän vaatimukset elintarvikealan toimintatapojen muuttamisesta tuottajien kannalta oikeudenmukaisimmiksi ja reilummiksi ovat oikeutettuja.

Maatalouden alasajo ei ole pidemmällä aikajänteellä kauppaketjujenkaan etu. Kuluttajille, jotka haluavat syödä kotimaista ruokaa, on vaikea tarjota sitä, jos tuottajat yksi toisensa jälkeen lopettavat toimintansa kannattamattomana.

Kysymys kuuluukin, kuinka huonoksi suomalaisten tuottajien tilanteen pitää mennä, ennen kuin suuret kauppaketjut reagoivat tilanteeseen. Sen pitäisi olla selvää jo kaikille, myös kauppaketjujen keskeisille päättäjille, että moni viljelijä elää nyt kipurajalla.