Liikekannallepano nosti sodan rujot kasvot esiin Venäjällä
Venäjän sotatoimet Ukrainassa eivät ole sujuneet etukäteen suunnitellulla tavalla. Lyhyeksi kaavaillusta valloitusretkestä on tullut Venäjälle painajainen, jolle ei näy loppua.
Raakalaismaisen hyökkäyssodan suurin kärsijä on ollut Ukraina. Ukrainalaiset ovat maksaneet itsenäisyytensä puolustamisesta kovan hinnan. Pommituksissa ja taisteluissa on kuollut valtava joukko sotilaita ja siviilejä.
Sodan henkiset ja materiaaliset tappiot ovat karmeat. Maan jälleenrakentamisen kustannuksia on tässä vaiheessa mahdoton edes arvioida. Sodan inhimillinen hinta on mittaamaton.
VIIME päivinä sodan varjopuolet ovat iskeneet voimakkaasti myös Venäjään. Sota on tullut tavallisia venäläisiä lähemmäksi kuin koskaan aikaisemmin osittaisen liikekannallepanon takia.
Aiemmin etäiseksi koettu sota on muuttunut peloksi. Miten meidän omille pojille ja miehille käy, jos heidät komennetaan rintamalle?
Päätös osittaisesta liikekannallepanosta onkin herättänyt enemmän kysymyksiä kuin antanut vastauksia.
Kukaan ei tunnu edes Venäjällä tietävän, keitä mahdollinen liikekannallepano koskee. Viranomaisten virallisiin värväysperusteisiin uskovat vain harvat.
Yleinen näkemys on, että värväyksiä tehdään täysin sattumavaraisesti. Tästä syystä kukaan ei voi olla varma omasta kohtalostaan.
Aiemmin etäiseksi koettu sota on muuttunut peloksi. Miten meidän omille pojille ja miehille käy, jos heidät komennetaan rintamalle?
EPÄTIETOISUUDESTA kertoo se, että venäläislehti Novaja Gazetan mukaan yli 260 000 venäläismiestä on poistunut Venäjältä liikekannaltapanon asettamisen jälkeen. Sodan takia jaloillaan äänestäneiden määrä on valtava, jos luvut ovat lähellekään oikeansuuntaisia.
Selvää on, että liikennekannallepano on lisännyt liikehdintää Venäjän rajoilla. Liikennemäärät ovat kasvaneet selvästi myös Suomen itärajalla. Samanlaisia viestejä on tullut myös muilta Venäjän raja-asemilta.
Venäjän hallinto tuskin osasi ennakoida, millaisia seurauksia osittaisella liikekannallepanolla on. Kansalaisten vastaanotto ei varmasti ollut toivotunlainen.
Kansan todellinen tuki sotatoimia kohtaan on osoittautunut huomattavasti vähäisemmäksi. Maasta poistuvien venäläisten määrä ei jätä selityksille sijaa.
Liikekannallepanon toteuttamisen myötä Venäjä on joutunut epäsuorasti tunnustamaan, että sen hyökkäys Ukrainaan on osittain epäonnistunut. Heikoista sotamenestyksestä kielii myös ydinaseilla pelottelu.
EUROOPAN ja Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle on ollut elintärkeää. Ilman vahvaa solidaarisuutta Ukraina ei olisi pystynyt laittamaan Venäjälle sotilaallisesti kampoihin niin hyvin kuin se nyt on tehnyt.
Eurooppalaista solidaarisuutta tarvitaan myös ensi talvena. Venäjä yrittää määrätietoisesti luoda eripuraa EU:n jäsenmaiden välille. Kiristysruuvina Venäjä käyttää energiaa.
Kylmän talven aikana houkutus yhteisestä pakoterintamasta irtaantumiseen kasvaa. Tämä ei voi tulla kenellekään yllätyksenä.
Eurooppalaisilta vaaditaankin ensi talvena venymistä ja solidaarisuutta enemmän kuin vuosikymmeniin. Venäjän painostukselle ei saa antaa periksi. Ukrainalaisten uhrauksiin verrattuna vaatimukset ovat pieniä mutta tärkeitä.
Kiovan pormestarin, entinen nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari Vitali Klytško kiteytti tilanteen osuvasti. Hänen mukaansa ei voi olla liikaa vaadittu, että eurooppalaiset laskevat olohuoneen lämpötilaa muutamalla asteella, sillä ukrainalaisilla ei ole edes olohuonetta, jota he voisivat lämmittää.
