Kyselyt kertovat ainakin sen, että Olli Rehn on suosituimpia ehdokkaita seuraavaksi presidentiksi
Olli Rehn (kesk.) oli ykkönen uusimmassa, Taloustutkimuksen Ilta-Sanomille tekemässä kyselyssä, jossa tiedusteltiin suomalaisten suosikkia seuraavaksi presidentiksi (24.7.).
Vastaajille annettiin mahdollisuus valita suosikkinsa yli 30 vaihtoehdon joukosta. Rehn sai 14 prosenttia äänistä. Toiselle sijalle tuli Pekka Haavisto (vihr.). Hän sai 12 prosenttia äänistä. Sanna Marinia (sd.) kannatti 11 prosenttia.
Neljäs oli Jussi Halla-aho (ps.) seitsemällä prosentilla. Alexander Stubb (kok.) ja Matti Vanhanen (kesk.) saivat viiden prosentin kannatuksen.
Kysely ei ollut ensimmäinen eikä taatusti viimeinen. Aihe on median suursuosikki, sillä Sauli Niinistö ei voi asettua enää ehdokkaaksi.
Presidentin virka on siten aidosti auki. Ja kun kansalaiset valitsevat presidentin suoralla vaalilla, kansalaisten vastauksilla on merkitystä. Sitä paitsi asiaa on helppo kysyä ja siihen on helppo vastata.
Tosin presidentinvaalit ovat vasta alkuvuodesta 2024. Vaalipäiviin on kaksi ja puoli vuotta. Yhtään ehdokastakaan ei ole vielä nimetty.
VAIKKA kyselyt toteutetaan eri tavoin, voi uusimpien tulostenkin perusteella sanoa, että Rehn on yksi suurimmista suosikeista. Toinen vahva ehdokas on edelleen Haavisto, mutta hänen suosionsa näyttäisi olevan laskussa.
Rehnissä on jotain samaa kuin huippusuositussa nykyisessä presidentissämme. Vaikka Rehnkin on Niinistön tapaan hyvin kokenut poliitikko, hän on itsenäinen ajattelija, ja hänestä saa luotettavan kuvan.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen ei pidäkään tulosta yllätyksenä. Rahkosen mukaan Rehn sopii suomalaisiin vetoavaan presidenttityyppiin.
”On helppo nähdä, miksi Rehn johtaa. Hän on rauhallisen ja harkitsevan oloinen. Fundeeraaja-tyyppi, kuten oli Mauno Koivisto ja nyt Sauli Niinistö. Ja on ennenkin Suomen pankista noustu presidentiksi”, Rahkonen sanoo Ilta-Sanomille.
Rehniä ei päästä moittimaan myöskään pätevyyden puutteesta. Hän on Oxfordissa väitellyt tohtori, entinen kansanedustaja, europarlamentaarikko ja ministeri. EU-komissaarina hän työskenteli kaksi kautta.
Arvaamattomin presidentintekijä on julkisuus. Se korottaa ja alentaa. Ja selvää on, että päivänpolitiikassa tuulee enemmän kuin pankissa.
MONET viime vaalit ovat osoittaneet, että presidentin valinta ei ole enää puolue- vaan henkilökysymys.
Puoluerajat eivät pidä ensimmäisellä kierroksellakaan. Äänestäjät tietävät, että toisella kierroksella on mukana vain kaksi parasta, ja osaavat taktikoida.
Niinpä Elisabeth Rehn (r.) tai vihreiden Haavisto ovat olleet paljon puolueitaan suositumpia. Paavo Lipponen (sd.) ja Matti Vanhanen ovat taas saaneet paljon vähemmän kannatusta kuin heidän puolueillaan eduskuntavaaleissa oli.
Rahkonen näkee tuloksissa myös politiikan blokkiutumista. Rehn on hänen mukaansa porvaririntaman ehdokas, Haavisto punavihreän rintaman. Rehn nousikin kyselyssä myös kokoomusta äänestävien ykkösehdokkaaksi.
Arvaamattomin presidentintekijä on julkisuus. Se korottaa ja alentaa. Ja selvää on, että päivänpolitiikassa tuulee enemmän kuin pankissa.
KESKUSTAN presidenttiehdokkaan nimeää puoluekokous puoluehallituksen esityksen pohjalta. Ehdokkaan asettamista voi edeltää esivaali.
Esivaalista on jonkin verran keskusteltu, mutta vielä innottomasti. Sillä olisi etunsa. Se aktivoisi väkeä ja nostaisi keskustaa otsikoihin. Jos politiikassa jokin kiinnostaa, niin henkilökysymykset ja erityisesti presidentin valinta.
Mutta esivaali vaatii ainakin kaksi ehdokasta, mieluummin enemmänkin. Onko heitä? Ainakin Vanhanen on kieltäytynyt ehdottomasti.
Presidentinvaalia edeltävä keskustan puoluekokous järjestetään kesällä 2022. Siihen on vajaa vuosi. Hyvissä ajoin sitä ennen on tiedettävä, miten asiassa edetään.