Kokoomus on hermona Wille Rydmanin tuomasta mainehaitasta, mutta pyristelee irti vähän ontuvin tuloksin
Tapaus Wille Rydman saavutti yhden taitekohtansa, kun Rydman ilmoitti maanantaina eroavansa kokoomuksesta ja tiistaina liittyvänsä perussuomalaisiin.
Rydmanin side kokoomukseen on tosin ollut olematon siitä lähtien, kun HS julkaisi kesäkuussa ison jutun kansanedustajan salatusta elämästä.
Siinä monet nuoret naiset kertoivat Rydmanin epäasiallisesta käytöksestä alaikäisiä tyttöjä ja nuoria naisia kohtaan. Rydmanista jäi ruma kuva.
Kokoomukseen iski paniikki.
Puolueen kellokkaat puheenjohtaja Petteri Orpo etunenässä tuomitsivat Rydmanin väitetyt toimet. Kukaan ei edes vihjannut siihen suuntaan, että mahtaako kaikki olla tottakaan.
”Järkyttävää luettavaa”, Orpo sanoi.
Rydman pantiin eroamaan eduskuntaryhmästä. Jo HS:n jutun julkaisupäivänä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vaati poliisitutkintaa Rydmanin toimista.
Kokoomus jopa ehdotti erikoisesti, että poliisin olisi arvioitava uudelleen vuoden 2020 johtopäätöksensä, jonka mukaan Rydmanin toimista ei aloitettu tuolloin esitutkintaa.
JOULUN alla (16.12.) syyttäjä tiedotti, että Rydmania vastaan ei nosteta syytettä seksuaalirikoksesta. Keskusrikospoliisi epäili Rydmanin syyllistyneen raiskausrikokseen vuonna 2015.
Teon epäiltiin kohdistuneeseen täysi-ikäiseen uhriin. Rydmanin ja naisen kertomukset olivat täysin ristiriitaiset, mutta ulkopuolista näyttöä ei ollut siitä, mitä asunnossa tapahtui.
Tämäkään ei kokoomusta hellyttänyt.
”Minulla ei ole tähän eduskuntaryhmän puolesta muuta kommentoitavaa kuin että palaamme asiaan, jos kokonaisharkintamme epäasiallisen käytöksen takia menetetystä luottamuksesta Rydmanin kohdalla muuttuu”, Mykkänen kommentoi tekstiviestitse Ilta-Sanomille (27.12.).
Ehkä kokoomuksessa tiedettiin, että kerrottu oli totta.
Pahin skenaario puolueen kannalta olisi, että Rydmanin käyttäytymisestä puhuttaisiin laajemminkin osana kokoomuslaista tapakulttuuria.
Sitä on yritetty estää.
Pahin skenaario olisi ollut, että Rydmanin käyttäytymisestä puhuttaisiin laajemminkin osana kokoomuslaista tapakulttuuria.
TAPAUS Rydman tuli näet monelle mieleen, kun uutiset kertoivat Tampereen kokoomuksen häirintäkohuista.
Niiden myötä kokoomusvaltuutetut Ilkka Sasi ja Antti Ivanoff saivat kirjallisen varoituksen, Sasia ei hyväksytty eduskuntavaaliehdokkaaksi, ja valtuutettu Anne-Mari Jussila erosi protestiksi ryhmän varapuheenjohtajan paikalta.
Jussilan mielestä Sasia kohtaan esitettyjä häirintäväitteitä on käsitelty liian kevyesti.
Ilkka Sasi on entisen kokoomusministerin Kimmo Sasin veljenpoika. Hän on Tampereen tuleva apulaispormestari ja ollut Tampereen kokoomuksen nousevia toivoja.
KUN eduskuntapuolueiden puheenjohtajat käyvät yhteiseen vaalitenttiin, kaikille katsojille selviää, että kokoomus on ainoa varteenotettava puolue, jonka puheenjohtaja on aina vain mies.
Petteri Orpon ainoat mieskollegat ovat Nyt-liikkeen Harry Harkimo ja Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen.
Ja sopii sanoa ”aina vain”, sillä kokoomusta ei ole koskaan johtanut nainen.
Orpokaan ei ole antanut viime aikoina hyvää kuvaa siitä, miten kokoomuksessa ymmärretään sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen vaatimukset.
Kun Orpolta kysyttiin Ylen ohjelmassa konkreettisia leikkauskohteita tarkennuksena miljardien suuruisiin säästötavoitteisiin, Orpo osasi luetella vain kolme: kaasuautojen tuen, kosteikkoviljelyn ja ministerien avustajien määrän.
Röhönaurunhan sellainen vastaus sai aikaan.
Myöhemmin Orpo selitti vastaustaan sanomalla jääneensä pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ”kiljumisen alle”.
Ja huonosti Orpo asetteli sanansa silloinkin, kun hän paheksui puolustusministeri Antti Kaikkosen jäämistä vanhempainvapaalle.
Ehkä nämäkin merkit kertovat jotain.