Keskusta laittoi isänmaan etusijalle – ja maksoi siitä kovan hinnan

Eduskuntavaalien voittajat ja häviäjät ovat nyt selvillä. Vaalien alla julkaistut gallupit ennakoivat tällä kertaa hyvin vaalien lopputulosta.

Suuria yllätyksiä ei viimeisinä vaalipäivinä nähty. Ellei sellaiseksi lasketa kokoomuksen nousemista mukaan kärkikahinoihin SDP:n ja perussuomalaisten rinnalle.

Oppositiopuolueiden viesti upposi äänestäjiin selvästi paremmin kuin hallituspuolueiden sanoma. Toiveet politiikan muutoksesta ovat nyt vaalien voittajien harteilla.

Vaalilupausten lunastamisessa voittajilla on edessään vielä kova savotta. Aika näyttää, viekö muutos parempaan vai huonompaan suuntaan.

Hallitusneuvottelujen kannalta eduskuntavaalien tulos on erittäin hankala. SDP:n asema suurimpana puolueena on historian heikoin. Alle 20 prosentin kannatuksella ei ole Suomen itsenäisyyden aikana voitettu koskaan eduskuntavaaleja.

Nyt viisi suurinta puoluetta ovat reilun kuuden prosenttiyksikön sisällä, eikä vasemmistoliittokaan ole kovin kaukana tästä viisikosta.

Perussuomalaisten nouseminen kärkikolmikkoon ei helpota neuvotteluja yhtään – päinvastoin. Kynnys ottaa perussuomalaiset mukaan hallitukseen on korkealla niin SDP:n leirissä kuin muissakin puolueissa.

Neuvottelujen sisältö ja tavoitteet määrittelevät aikanaan sen, millä puolueilla on aitoa halua osallistua hallitustyöhön ja onko muilla puolueilla valmiutta tehdä yhteistyötä.

Poliittinen ilmapiiri ei näissä vaaleissa suosinut keskustaa. Ei vaikka puolue onnistui pääministeripuolueena edistämään juuri niitä asioita, joita se edellisten vaalien alla lupasi.
 

Keskustan huono vaalitulos hillitsee intoa lähteä mukaan demarijohtoiseen hallitukseen. Vaikka puheenjohtaja Juha Sipilä ei tyrmännyt heti osallistumista hallitusneuvotteluihin, suurta hallitusintoa keskustan sisällä tuskin on.

Vastuunkantoon tottuneena puolueena keskustasta toki löytyy myös edustajia, jotka haluavat katsoa rauhassa hallitusneuvottelut läpi ja tehdä vasta sen jälkeen päätöksiä. Tätä helpottaa se, että puolueiden väliset kannatuserot ovat niin pienet.
 
Keskustalle vaalitulos oli umpisurkea. Tulos ei jätä selittelyille sijaa. Puolueen sisällä onkin syytä käydä perin pohjin läpi, miksi vaaleissa kävi kuten kävi.

Heikosta vaalituloksesta huolimatta on syytä antaa tunnustusta järjestöväelle, ehdokkaille ja heidän tukiryhmilleen ahkerasti tehdystä vaalityöstä. Ilman tätä työtä tulos olisi ollut vielä huonompi.

Poliittinen ilmapiiri ei näissä vaaleissa suosinut keskustaa. Ei vaikka puolue onnistui pääministeripuolueena edistämään juuri niitä asioita, joita se edellisten vaalien alla lupasi.

Uusi tilanne pakottaa keskustan katsomaan entistä vahvemmin tulevaisuuteen ja etsimään keinoja kannatuspohjan vahvistamiseksi. Tässä työssä keskusta on onnistunut monta kertaa aikaisemmin, joten työtä ei tarvitse aloittaa tyhjästä.

Työ on hyvä aloittaa kaivamalla esiin vanhat paperit, jotka on tehty tappiollisten vaalien jälkeen.