Julkisen talouden tasapainottamiseen ei ole olemassa taikatemppuja
Tulevilla hallituksilla on edessä kova urakka valtiontalouden tasapainottamisessa. Korjausvelkaa on niin paljon, että sen selättämiseen ei riitä yksi hallituskausi.
Valtionvarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja arvioi Iltalehdessä (24.11.), että julkista taloutta pitäisi vahvistaa 9 – 10 miljardilla eurolla, jotta alijäämä saadaan kurottua kiinni.
Tilanne ei ole uusi tai yllättävä. Suomen talous on ollut jo pitkään velkavetoista. Valtiontalouden menot ovat olleet jo vuosikausia suuremmat kuin tulot.
Korona ja Ukrainan sota ovat heikentäneet Suomen talouskehitystä entisestään. Äkillisten kriisien vaikutusta on pehmennetty ottamalla lisää velkaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Venäjän käynnistämän energiasodan takia niin yksityisen kuin julkisenkin talouden näkymät ovat Euroopassa poikkeuksellisen synkät. Ruuan ja energian hintojen nousu syö kuluttajien ostovoimaa ja luottamusta omaan talouteen.
VIIME vuosien kriiseillä on ollut negatiivinen vaikutus Suomen talouteen. Sitä ei voi kukaan kiistää. Suomen talouden kaikkia ongelmia ei voi kuitenkaan selittää kriiseillä.
On selvää, että nykymeno ei voi jatkua. Julkisen talouden oikaiseminen on välttämätöntä Suomen taloudellisen kestokyvyn kannalta.
Tehtävä ei ole helppo. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole.
Ongelmat ovat niin isoja, että niistä ei selvitä talouskasvulla tai työllisyyttä edistävillä toimilla. Ilman rakenteellisia uudistuksia, menoleikkauksia ja veronkorotuksia yhtälö ei toimi.
Tosiasiat kieltämällä voi voittaa aikaa – tai jopa vaalit. Tosiasioita ei voi kuitenkaan juosta loputtomiin karkuun.
JULKISEN talouden oikaiseminen ei ole helppo tehtävä. Ei vaikka kaikki osapuolet jakaisivat saman tilannekuvan.
Lähihistoria kertoo tästä karua kieltään. Hallitukset, jotka ovat tehneet toimia valtiontalouden tervehdyttämiseksi, ovat joutuneet poikkeuksetta ankaran kritiikin kohteeksi. Työtä ei ole helpottanut edes se, että toimilla on ollut kansan vahva tuki.
PUOLUEIDEN varovaisuus julkisen talouden korjaamiseksi näkyy poliittisessa keskustelussa. Valtiontalouden heikkoa tilaa kyllä arvostellaan, mutta kukaan ei uskalla kertoa avoimesti, mitä toimia tilanteen korjaaminen vaatii.
Jos samanlainen kuurupiilo jatkuu vaaleihin asti, moni äänestäjä joutuu pettymään vaalien jälkeen. Vaalien jälkeinen todellisuus ei välttämättä ole sellainen, mitä äänestäjille on vaaliteltoilla luvattu.
Talousongelmat ovat samanlaiset kuin ennen eduskuntavaaleja. Väestön ikärakenne on edelleen vino. Lapsia syntyy liian vähän. Työikäisten osuus väestöstä on muihin EU-maihin verrattuna selvästi keskiarvon alapuolella.
Tosiasiat kieltämällä voi voittaa aikaa – tai jopa vaalit. Tosiasioita ei voi kuitenkaan juosta loputtomiin karkuun. Velat tulevat aina maksettaviksi, ennemmin tai myöhemmin.
