Erikoinen vaalikampanja voi huipentua yllättävään tulokseen

Pääkirjoitus

Kuntavaaleja on käyty tällä kertaa hyvin erikoisissa olosuhteissa. Ensimmäinen erikoisuus oli, että vaalit lykättiin huhtikuulta kesäkuulle koronapandemian vuoksi.

Vaalien siirto oli hyvin poikkeuksellinen toimenpide, mutta jälkikäteen katsoen ratkaisu oli oikea. Koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet kampanjointia vielä tuntuvasti siirrosta huolimatta. Toreilla ei ole nähty perinteisiä vaalitelttoja kahvitarjoiluineen.

Pitäytyminen alkuperäisessä aikataulussa olisi estänyt näkyvän kampanjoinnin käytännössä kokonaan.

Toinenkin vaalien erikoisuus liittyy koronaan. Ennakkoäänestys pidennettiin kahteen viikkoon, ja sen toteutuksessa kehitettiin aivan uusia ratkaisuja. Monissa kunnissa järjestettiin drive-in äänestyspaikkoja, joissa äänensä voi antaa autosta nousematta.

Järjestelyt tuottivatkin ennätysmäärän ennakkoääniä. Uurnilla kävi lähes puolitoista miljoonaa suomalaista, kolmannes äänioikeutetuista.

Tästä seuraa todennäköisesti vaalien kolmas erikoisuus. Sunnuntaina annetaan luultavasta paljon vähemmän ääniä kuin ennakkoäänestyksessä. Tämä ilmiö on toteutunut jo useissa vaalipiireissä eduskuntavaaleissa, mutta nyt ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän ero näyttää repeävän ennätyksellisen suureksi.

Saarikko ei ole tyytynyt keskustalle varattuun suurimman häviäjän rooliin vaan levittänyt puolueensa vaaliviestiä iloisella ilmeellä. Toimittajien arvioissa Saarikko on pärjännyt erinomaisesti illasta ja tentistä toiseen.

Erikoisuuksien lopputulemana sunnuntaina voidaan nähdä hyvin yllättävä vaalitulos.

Mark Twainia mukaillen tiedot keskustan kuolemasta joudutaan jälleen kerran toteamaan suuresti liioitelluiksi tai vähintäänkin ennenaikaisiksi.

Monet seikat puoltavat keskustan pärjäämistä ennusteita paremmin.

Keskusta oli suurin nousija Ylen viimeisimmässä gallupissa. Toki kolmentoista prosentin kannatus on edelleen kaukana viime kuntavaalien tuloksesta, mutta trendi oli rohkaiseva.

Keskustan yllätystä pohjustaa myös ehdokasasettelu. Puolueella on jälleen ylivoimaisesti eniten ehdokkaita. Kun kampanjoita on jouduttu käymään koronan vuoksi säästöliekillä, äänestäjien on helppo päätyä tuttuihin ja turvallisiin keskustan ehdokkaisiin sadoissa kunnissa.

Kolmas syy toiveikkuuteen on puheenjohtaja Annika Saarikon onnistuminen puoluejohtajien televisioväittelyissä.

Saarikko ei ole tyytynyt keskustalle varattuun suurimman häviäjän rooliin vaan levittänyt puolueensa vaaliviestiä iloisella ilmeellä. Toimittajien arvioissa Saarikko on pärjännyt erinomaisesti illasta ja tentistä toiseen.

Puheenjohtajan pärjääminen on rohkaissut keskustan ehdokkaita kampanjoimaan täysillä loppuun asti.

Neljäs syy keskustan mahdolliseen yllätykseen voi löytyä äänestysaktiivisuudesta. Jos asiantuntijoiden ennusteet äänestysprosentin putoamisesta toteutuvat, se rokottaa muita puolueita enemmän kuin kokoomusta ja keskustaa.

Mutta vaikka äänestysaktiivisuus putoisikin, yli miljoona ääntä on vielä antamatta. Niistä kannattaa kilpailla loppuun asti kaikissa kunnissa.