Aika hyvä tarjous keskustalle

Pääkirjoitus

Kuntaliiton laskelma tammikuun aluevaalien tulokseksi on keskustalle niin hyvä tarjous, että siihen kyllä kannattaa tarttua.

Kuntavaaleihin perustuva laskelma antaa keskustan paikkaosuudeksi aluevaaleissa 19,4 prosenttia. Sellainen prosenttiluku lähentelisi vanhoja hyviä aikoja.

Kokoomus olisi tosin suurin (20,3 %), mutta ero on pieni. SDP olisi kolmas (18,8 %) ja perussuomalaiset neljäs (15,7 %). Vihreiden osuus olisi 8,0 % ja muilla vielä vähemmän.

Hyvinvointialueita on 21. Laskelman mukaan keskustan valtuustoryhmä olisi suurin yhdeksässä ja kokoomus kuudessa aluevaltuustossa. Yhdessä kokoomus ja SDP olisivat yhtä suuret.

Lukuja selittää se, että aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä, missä keskustan kannatus on pieni. Pääkaupunki vastaa hyvinvointi- ja pelastustoimen asioista itse. Myös se vaikuttaa, että aluevaltuuston paikkamäärä ei noudata tarkalleen hyvinvointialueen väkilukua.

Silti näkymän luulisi innostavan keskustaväkeä. Suurimman puolueen paikkakaan ei aluevaaleissa ole ollenkaan tavoittamattomissa.

ALUEVAALIT ovat keskustalle myös kunniakysymys. Keskusta on ajanut kansanvaltaista maakuntahallintoa vuosikymmenet. Nyt se syntyy.

Senkin takia keskustaväen täytyy ottaa maakuntavaalit tosissaan. Ehdokaslistojen on oltava täysiä, ja vaalityötä on tehtävä yhtä innokkaasti kuin muihinkin vaaleihin.

Työ kannattaa nyt, jos koskaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn mukaan aluevaalien äänestysprosentti voi jäädä jopa alle 40:n. Kokoomuksen kannattajat äänestävät ahkerimmin, perussuomalaisten laiskimmin.

Keskustankin kova vastustaja on äänestäjien passiivisuus. Sen kukistamisen täytyy olla vaalityön keskiössä. Mutta työ palkitsee.

Aluevaalit ovat keskustalle kunniakysymys. Keskusta on ajanut kansanvaltaista maakuntahallintoa vuosikymmenet. Nyt se syntyy. Senkin takia keskustaväen täytyy ottaa maakuntavaalit tosissaan.

TARKKASILMÄINEN lukija huomaa, että Suomenmaa kirjoittaa aluevaaleista, vaikka maakuntien asioiden ajajia vaaleissa valitaankin. Myös keskusta on tehnyt saman ratkaisun.

Syitä on useita. Lainsäädännössä ja viranomaiskielessä käytetään sanaa ”aluevaalit”. Myös media on kallistunut samalle kannalle. Aluevaaleista ja maakuntavaaleista puhuminen sekoittaisi, eikä sekaannuksia nyt tarvita.

Maakunta-sana olisi hankala myös siksi, että Uusimaa on jaettu neljään osaan, eikä ainakaan ”Vantaan ja Keravan hyvinvointialue” mikään maakunta ole.

Loppujen lopuksi nimitys on sivuseikka. Pääasia on, että väliportaan hallinto muuttuu kansanvaltaiseksi ja järkiperäisemmäksi. Sen myötä lakkaa pari sataa osin epädemokraattisesti valittua, virkavaltaista ja epätasa-arvoa ylläpitävää hallintoyhteisöä.

Olkoot nimeltään vaikka kukkaruukku, sanoi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkokin tuskastuneena, kun ratkaisu lopulta hallituksessa syntyi.