Äänekosken uusi tehdashanke on "vihreää siirtymää" parhaimmillaan

Pääkirjoitus

Metsä Groupin ilmoitus Äänekoskelle suunnitellun uuden tehdashankkeen etenemisestä on monella tavoin mitä tervetullein uutinen.

Parin sadan miljoonan suuruisen investoinnin myötä syntyy uusia, pysyviä työpaikkoja 140 ja lisäksi välillisesti pari sataa. Rakentamisaikana töitä on tuhannelle.

Mutta yhtä tärkeää on, että tehdas käyttää uusiutuvaa raaka-ainetta, suomalaista puuta. Tehdas tulee valmistamaan palkkeja ja puulevyjä havupuuviilusta liimaamalla.

Tuotteet menevät rakennusteollisuuden asiakkaille pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. Niiden markkinanäkymä on Metsä Groupin mukaan erinomainen.

Jokaisen poliitikon kannattamaa puurakentamista ja puurakentamisen vientiä siis. Ja yhtä monen poliitikon vaatimaa metsäteollisuuden jalostusasteen nostoa myös. Ja vielä ilman yhteiskunnan suuria tukirahoja.

Siinä myös vastausta ainakin yhden elokapinan verran keskustaväen mielellään toistelemaan sanontaan:
Metsätalous ei kuulu ilmastonmuutoksen ongelmiin vaan ratkaisuihin.
 
PUULLA voidaan korvata rakentamisessa betonia. Betonin välttämätön raaka-aine on sementti. Sementti tehdään kalkkikivestä. Prosessi tarvitsee paljon energiaa, ja se synnyttää paljon päästöjä.

Sementin valmistuksessa syntyvien päästöjen arvioidaankin olevan jopa 5-10 prosenttia kaikista ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa luku on selvästi pienempi, mutta maailmalla betonia pannaan menemään surutta.

Määrät ovat joka tapauksessa jättimäisiä. Lentoliikennekin aiheuttaa karkeasti laskien vain puolet sementinvalmistuksen päästöistä.

Silti lentäminen on ilmastopahis. Betonirakentaminen pääsee paljon, paljon vähemmällä. Mutta kun kalkkikiveä on hankala korvata, ovat konstit vähissä. Olisi käytettävä betonirakennuksia pidempään – tai rakennettava enemmän puusta.

Sementin ja betonin korvaustyössä Suomi voi olla paljon kokoaan suurempi toimija. Sillä tavoin ”vihreä siirtymä” hyödyttää sekä suomalaisia että koko planeettaamme.


 SEMENTIN ja betonin korvaustyössä Suomi voi olla paljon kokoaan suurempi toimija. Sillä tavoin ”vihreä siirtymä” hyödyttää sekä suomalaisia että koko planeettaamme.

Äänekoskelle suunniteltu uusi tehdas valmistaa siis puuviilusta palkkeja ja levyrakenteita, joita käytetään pääasiassa rakentamisessa. Ne sopivat seinä-, lattia- ja kattorakenteiksi sekä kantaviksi rakenteiksi. Levyjä käytetään myös verhoilussa.

Kun tuotanto suuntautu rakennusteollisuuden asiakkaille Euroopan ja Aasian markkinoille, ollaan keskellä tuota kuuluisaa vihreää siirtymää.

Kun monissa maissa ei ole puuta riittävästi, rakennetaan betonista. Suomessa puuta on. Sen käyttö on nyt suorastaan koko ihmiskunnan etu.
 
METSÄ GROUP valmistaa kertopuutuotteita jo Lohjalla ja Punkaharjulla. Äänekosken tehdas nostaa tuotantoa 50 prosentilla.

Ja kun Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo (Yle 16.9.), että kertopuu on vallannut alaa Euroopassa rakennusmateriaalina kasvaneen tarjonnan myötä, on paras uskoa. Ei yksityinen firma rahojaan kaivoon heitä.

Vuosikymmeniä sitten kansallinen iskulause kertoi ”Suomen elävän puusta”. Lausetta näkee nykyisin vähemmän, mutta se on yhä totta. Metsäteollisuus on Suomen talouden keskeinen tukijalka.

Niinpä metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2018 yli 23 miljardia euroa. Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden viennin osuus on noin 20 prosenttia. Tärkeää on sekin, että tuotannon tarvitsemat panokset ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta.

Ja tärkeää on myös se, että metsäteollisuuden työpaikat ovat maakunnissa ja usein vielä kasvukeskusten ulkopuolella.
Esimerkiksi Äänekoskella.