On aika tehdä puoluekokousaloitteita
Keskustan 79. puoluekokous järjestetään Lappeenrannassa kesäkuun puolessa välissä. Nyt on aika tehdä puoluekokousaloitteita, jos niitä ei vielä ole jäsenyhdistyksessäsi tehty.
Mitä yhteistä on seuraavilla otsikoilla: Keskustalle perheystävällisen työpaikan ja vapaaehtoistoiminnan periaatteet, Puolueelle oma linjaus pääkaupungin kehittämiseksi vuoteen 2030 ja Keskustaperheen viestintää on tehtävä myös englanniksi?
Nämä kaikki ovat puoluekokousaloitteita, jotka on käsitelty Rovaniemen puoluekokouksessa kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen niistä hyväksyttiin, toinen hylättiin ja kolmas hyväksyttiin osittain.
Edellä esitetyistä aloitteista voimme päätellä, että puoluekokousaloitteissa voi hyvin ottaa kantaa puolueen järjestötoiminnan kehittämiseen, ohjelmatyöhön sekä viestinnän kysymyksiin.
Nämä eivät ole useasti niitä eniten keskustelua herättäviä tai julkisuutta saavia kysymyksiä suurien periaatteellisten poliittisten linjanvetojen rinnalla, mutta tärkeitä ne ovat kuitenkin puoluetoiminnan kehittämisen näkökulmasta ja puolueemme vapaaehtoisten vaikuttamistyön ja motivoinnin kannalta.
Myös näillä aloitteilla on tärkeä paikkansa puoluekokouksessa.
Puoluekokousaloitteet ovat tärkeitä aiheesta riippumatta, koska ne ovat suoraan jäsenistön keskuudesta kumpuavia esityksiä. Niillä vaikutetaan puolueen poliittiseen linjaan sekä järjestötoiminnan kehittämiseen.
Vuoden 2020 puoluekokous käsitteli yhteensä 264 jäsenyhdistysten laatimaa puoluekokousaloitetta. Aloitteissa korostuivat muun muassa talous- ja veropolitiikkaan, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja laajemmin hyvinvointiin ja toimeentuloon liittyvät aiheet.
Toki oli myös maaseutuun, asuntopolitiikkaan sekä alue- ja kuntapolitiikkaan liittyviä esityksiä. Keskustalaisten vahvaa osaamisalaa.
Mutta sitten toisaalta kaksi hätkähdyttävää havaintoa: ympäristöteeman alle määriteltyjä aloitteita oli yhteensä kymmenen kappaletta ja työelämää ja tasa-arvoa koskevia aloitteita kaksi kappaletta.
Kuulostaa hyvin pieneltä määrältä suhteessa siihen, kuinka paljon näitä teemoja päätöksenteon eri tasoilla käsitellään ja kuinka paljon kyseiset aihepiirit jäsenistöämme ja suurta yleisöä keskusteluttavat.
Palataan vielä lopuksi siihen, että puoluekokousaloitteilla vaikutetaan puolueen poliittiseen linjaan. Tästä yksi tärkeä ja ajankohtainen esimerkki on Helsingin Keskustanuorten puoluekokousaloite transnuorten oikeuksiin liittyen.
Vuoden 2020 puoluekokouksessa Helsingin Keskustanuoret esittivät, että transnuorten oikeuksia tarkastellaan vielä uudelleen lainuudistusta valmisteltaessa ja arvioidaan, voiko sukupuolen hakemuksesta korjata jo 16-vuotiaaksi täyttäneet ja sitä vanhemmat. Kyse siis oikeudesta muuttaa sukupuolta juridisesti ilmoituksella.
Hallitusohjelman linjauksessa osana traslain kokonaisuudistusta puhutaan 18 vuoden ikärajasta, jota muun muassa laaja joukko eri järjestöjä on kritisoinut. Kirjaus on myös todettu lapsenoikeuksien toteutumisen näkökulmasta ongelmalliseksi.
Tähän ihmisoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden tärkeään linjanvetoon aloitevastaus kuului seuraavasti: ”Puoluevaltuusto yhtyy aloitteen henkeen siinä, että transnuorten oikeuksia tarkastellaan vielä uudelleen
lainuudistusta valmisteltaessa.”
Translain kokonaisuusuudistus on tämän hallituksen pöydällä. Jään seuraamaan, kuinka puolueessa suhtaudutaan ja toteutetaan lainsäädäntöä transnuoret huomioiden.
Sinulle lukija haluan sanoa, ota kantaa ja ota osaa puoluekokousaloitteiden valmisteluun omassa paikallisyhdistyksessäsi. Tavataan puoluekokouksessa!