Helsingin pitää olla hyvä koululaisille
Kuntavaalien ennakkoäänestys on juuri alkanut ja keskustelu pääkaupungin tulevaisuuden suuntaviivoista käy kiivaana. Usea puolue puhuu vaalitavoitteissaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin puolesta, mutta käytännön teot ovat ristiriitaisia.
Tällä hetkellä me helsinkiläiset keskustalaiset odotamme, suostuuko pormestari Jan Vapaavuori (kok.) edistämään sitä, että kaupunginhallitus peruu kouluihin suunnatut leikkaukset. Nämä leikkaukset kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti huhtikuussa yksimielisesti perua.
Helsingin Keskustan yksi tärkeimmistä tavoitteista tulevalle valtuustokaudelle on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen.
Me olemme nähneet kuluvalla kaudella leikkauksen lasten kotihoidon tuen Helsinki-lisään samoin kuin leikkaukset peruskouluihin, jos pormestari ei tätä budjetin ylitystä hyväksy viemään eteenpäin. Tavoitteenamme on, että kotihoidon Helsinki-lisä palautetaan 2-vuotiaan lapsen perheille.
Helsingin Keskustan valtuustoryhmä valtuutettu Terhi Peltokorven johdolla pyrki vaikuttamaan jo budjettikäsittelyssä siihen, että kouluihin olisi resursoitu enemmän.
Euromääräisesti peruskoulun opetukseen kohdistettu budjetti kasvoi edellisvuodesta, mutta koska lapsien määrä peruskoulussa kasvaa tulevana lukuvuonna, se käytännössä tarkoittaa, että resursseja lasta kohti on vähemmän, jos mitään ei tehdä.
Käytännön tasolla se tarkoittaa esimerkiksi suurempia ryhmäkokoja, resurssi- ja erityisopettajien vähentämistä tai sitä, ettei tuttua iltapäiväkerhoa pystytäkään järjestämään tai suunniteltuja laiteinvestointeja toteuttamaan.
Jäämme odottamaan, onko budjetinylitys kaupunginhallituksen asialistalla tällä viikolla. Koska kouluissa rekrytoinnit toteutetaan lukukausittain, päätös uudesta budjetista tarvitaan jo kesäkuussa.
Helsingissä Keskusta on aito vaihtoehto muutokselle. Helsinki pystyy parempaan, toteaa pormestariehdokkaamme Eeva Kärkkäinen ja on hyvin kiteyttänyt yhteisen tavoitteemme: ”Tulevan valtuuston tärkein tehtävä on huolehtia, että Helsinki toipuu koronasta tasa-arvoisesti. Etäopetuksen ja harrastusten katkeamisen jälkeen etenkin lapsista, nuorista ja perheiden hyvinvoinnista on huolehdittava.”
Olen sitä mieltä, että lasten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi tarvitaan lapsivaikutusten arviointi kaupungin päätöksenteossa. Tästä konkreettinen esimerkki on tuo edellä mainittu päätös poistaa kotihoidon tuen Helsinki-lisä yli 1-vuotiailta, jossa lapsivaikutusten arviointi jäi tekemättä.
Lapsivaikutusten arviointiin Suomessa velvoittaa muun muassa YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokuntakin ovat velvoittaneet hallitusta edistämään lapsibudjetointia. Tästä huolimatta riittävää lapsivaikutusten arviointia ei juuri tehdä kunnissa tai valtionhallinnossa kertoo lapsiasiavaltuutettu raportissaan.
Lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa käytännön päätöksenteon tasolla sitä, että selvitetään mitä hyötyjä ja haittoja esityksellä on lasten hyvinvoinnille ja oikeuksille ja esimerkiksi tutkimusta siitä, mitä lapset ja nuoret itse ajattelevat päätettävästä asiasta.
Erityisen tärkeää on arvioida, onko esityksellä haitallisia seurauksia jollekin haavoittavassa asemassa olevalle lapsiryhmälle. Lapsivaikutuksia on arvioitava systemaattisesti.
Perutaan leikkaukset peruskouluihin ja kotihoidon Helsinki-lisään ja otetaan käyttöön lapsivaikutusten arviointi kaupungin päätöksenteossa. Tätä kaikkea helsinkiläiset keskustalaiset ovat valmiita puolustamaan tulevalla valtuustokaudella.
