Pakinan tasoa

Persupappi Kimmo Kivelä kritisoi Paavo Väyrysen kansalaisaloitetta huonosti tehdyksi, määrittelemällä sen olevan ”pakinan tasoa”. En halua puolustaa Väyrystä enkä aloitettaan, haluan puolustaa pakinaa.

Meitä pakinanväkertäjiä on Suomessa tuhansin. Hyviä on noin kolme. Mutta silti, pakina on aina ajattelun tulos, voisiko sanoa että joka kerta persupapin ajattelun tulosta parempi.

Bisquit on Grand Old Man, vaikka eihän seitsemänkymppinen nykyisin ole edes vanha, Grand senkin edestä. Hänellä voi olla älyllistä toimintaa yhdessä lauseessa enemmän kuin Soinia ja Jeesusta yhtaikaa kumartavalla papilla ylipäätään.

Sitten on Jyrki Lehtola, joka näkee terävästi läpi kaiken tämän meidän ajallemme ominaisen teeskentelyn. Hän on ilkeä, mutta hyvä ja selväpäinen.

Ja vaikka onkin epäkorrektia arvioida kollegoitaan, niin haluan vielä mainita Tuomas Enbusken. Hänen habituksensa, ylimieliseltä vaikuttava olemus, saa minut inhoamaan häntä telkkarissa.

Mutta kun ei tarvitse katsoa lärviä, vaan lukea vain kolumni, niin onhan se niin hyvä, että ammattikateellisesti harmittaa. Paitsi ei oikeasti harmita, hyvä että on hyvä.

Tiedän paikkani, jo legendaarinen Hela, pakinointia jo Maakansasta lähtien, sanoi minulle, kun Sarlundin Seppo meidät Rovaniemen puoluekokouksessa 1980-luvulla esitteli, että joo tiedän, kirjoitat lapsellisesti. Vanha herra oli oikeassa, kuten huomaatte.

Jo Hela sanoi, että kirjoitat lapsellisesti.

Kun persupappi haluaa nonseleerata pakinoitsijoiden ammattikunnan tekemällä hänen huonoksi kokemastaan pakinan synonyymin, niin ehkä hän on lukenut uskovaisten lehtien pakinoitsijoita.

Vaihdoin vuosi sitten pois pakinakoulustani Kymen Sanomista, jonne olin kirjoittanut vuodesta 1969. Meni sellaiseksi, että lähdin raikkaampaan mediaan, kaupunkilehteen.  Ottivat pari pubivisakaveriaan tilalle. Kaikki ovat onnellisia, paitsi sen lehden tilaajat.

Toki pakinan parhaat ajat ovat takanapäin, huolimatta muutaman edellä mainitun mestarin helmistä. Ei enää osteta kymmenintuhansin kappalein Jammun Yrjö-kokoelmia. Eivät nykyteinit haluaisi enää Erkki-Mikaelin kokoelmaa jouluksi, vaikka olisikin vielä saatavilla.

Muutamankin pakinakokoelman julkaisseena joutuu niitäkin vastaisuudessa harkitsemaan.

Painettua hauskaa toki maailmassa riittää. Iso kiitos siitä kuuluu persuille.