Näkökulma: USA:n vaalit olivat lopulta demokratian voitto – Trumpin Twitter-raivoaminen ei horjuttanut vaaliprosessia
Päiviä kestäneen jännitysnäytelmän jälkeen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittaja on vihdoin tiedossa.
Joe Biden teki sen, minkä demokraatit valitsivat hänet tekemään: käänsi Hillary Clintonin 2016 menettämät Keskilännen perinteiset demokraattiosavaltiot Wisconsinin, Michiganin ja Pennsylvanian takaisin sinisiksi.
Michiganissa Biden voitti noin 146 000 äänellä, mikä antoi hänelle osavaltiolta vahvan mandaatin, sillä presidentti Donald Trump voitti osavaltion neljä vuotta aiemmin vain noin 10 000 äänellä. Wisconsinissa, jossa ääniero on Bidenin hyväksi noin 20 500 ääntä, Trumpin kampanja vaatii äänten uudelleenlaskentaa.
CNN ja NBC julistivat Bidenin vaalin voittajaksi sen jälkeen, kun hänen johtonsa Trumpista kasvoi ratkaisevassa Pennsylvanian osavaltiossa yli 30 000 ääneen. Ääntenlasku osavaltiossa voi kestää vielä päiviä.
Voitto Pennsylvaniassa nostaa Bidenin valitsijamiesten määrän 273:een. Presidenttiehdokas tarvitsee voittoon 270 valitsijamiestä.
Tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että normaalisti hävinnyt ehdokas soittaisi voittajalle ja myöntäisi tappionsa. Presidentti Trump on jo ilmoittanut, että hän ei aio tätä tehdä. Niinpä tv-kanavilla oli tavallista suurempi paine varmistaa, että voittaja julistettiin vasta, kun tulos oli sataprosenttisen varma.
Pennsylvanian lisäksi laskenta on vielä kesken Georgiassa, Arizonassa, Nevadassa, Pohjois-Carolinassa ja Alaskassa. Kahta viimeistä lukuun ottamatta johdossa on tällä hetkellä Biden.
Jos hän pitää näissä osavaltioissa kiinni johtoasemastaan, hän saa yhteensä 306 valitsijamiestä, saman verran kuin Trump neljä vuotta sitten. Voitto Georgiassa olisi historiallinen, sillä demokraatti ei ole voittanut osavaltiota 28 vuoteen.
Senaatin hallinta ratkeaa vasta tammikuussa, sillä Georgian molemmista senaattoripaikoista joudutaan järjestämään toinen kierros. Sekä demokraateilla että republikaaneilla on laskennan tässä vaiheessa 48 senaattipaikkaa. Kongressin edustajainhuoneen enemmistö säilyy demokraateilla.
Tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että normaalisti hävinnyt ehdokas soittaisi voittajalle ja myöntäisi tappionsa.
Vaalin voittajaksi selviytyi – niukasti − myös amerikkalainen demokratia. Se säilytti legitimiteettinsä, vaikka istuva presidentti käyttäytyi koko ääntenlaskennan ajan kuin banaanivaltion diktaattori.
Tapahtumat vaalipäivän jälkeen etenivät juuri niin kuin etukäteen oli ennakoitu.
Trump julistautui voittajaksi, kun miljoonia ääniä oli vielä laskematta. Jo ennen vaaleja tiedettiin, että Trump tulisi monissa osavaltiossa johtamaan laskentaa pelkkien vaalipäivän äänien perusteella.
Mitä pidemmälle ennakko- ja postiäänten sekä suurten kaupunkien laskenta eteni, sitä enemmän Biden kuroi kuilua umpeen.
Koronaviruksen vuoksi postiäänestys on ollut näissä vaaleissa huomattavasti yleisempää kuin aikaisemmin. Etukäteen oli myös tiedossa, että ääntenlasku tulisi tämän vuoksi viemään päiviä – samoin kuin se, että postiäänet jakautuisivat vahvasti demokraattien eduksi.
Trumpille ja hänen kampanjaväelleen tämä oli ilmeisesti yllätys. He toistelivat tviiteissään, miten on mahdollista, että demokraattien ääniosuus kasvoi joka kerta, kun ääniä oli saatu laskettua lisää. Trumpin mukaan tämä oli osoitus siitä, että postiäänissä oli jotakin hämärää.
Amerikkalaiset vaalianalyytikot huomauttivat useaan otteeseen, että syy asetelmaan oli presidentti Trump itse: vain hyvin pieni osa republikaaneista äänesti postitse, koska Trump on kuukausien ajan kylvänyt epäluottamusta postiäänestykseen.
Hän on pitkin syksyä johdonmukaisesti toistellut viestiä, että postiääniä ei tulisi laskea, koska ne ovat ”massiivinen huijaus”. Mitään todisteita huijauksesta Trump ei ole kyennyt väitteensä tueksi esittämään sen enempää ennen vaaleja kuin niiden jälkeenkään.
Syy asetelmaan oli presidentti Trump itse.
Vaalipäivän jälkeen Trump vaati tiedotustilaisuuksissaan ja Twitterissä useita kertoja ääntenlaskennan lopettamista. Hänen kampanjaorganisaationsa levitti sosiaalisessa mediassa ja Fox Newsin haastatteluissa disinformaatiota, jonka mukaan ääntenlaskun edetessä Bidenin eduksi selvästi jakautuneet äänet olisivat jonkinlaisia ”yllätysääniä”, jotka olisi mystisesti ”löydetty” vasta vaalipäivän jälkeen.
Kuten CNN:n ja muiden amerikkalaiskanavien vaalilähetyksen toimittajat kerta toisensa jälkeen jaksoivat katsojille muistuttaa, kysymys oli laillisista äänistä, jotka oli lähetetty postitse vaalipäivään mennessä.
Myös eri osavaltioiden vaaliviranomaiset joutuivat useaan otteeseen huomauttamaan, että jokainen ääni tullaan laskemaan. Tästä ei tietenkään pitäisi olla demokratiassa epäselvyyttä, mutta viestiä oli toistettava, koska Trump toistuvasti lietsoi kannattajiaan ääntenlaskua vastaan.
Trumpin kampanja pyrkii nyt useissa osavaltiossa oikeusteitse panemaan kapuloita ääntenlaskennan rattaisiin, ja presidentti on uhannut haastaa vaalituloksen viemällä asian korkeimpaan oikeuteen.
Tässäkään ei ollut mitään yllättävää.
Jo vaaleja edeltäneenä viikonloppuna Trump ilmoitti, että jos vaalin voittaja ei ole vaali-iltana selvillä, hän pyrkii oikeudessa pysäyttämään postiäänten laskemisen, sillä tulosta ei voitaisi odottaa useita päiviä.
Erikoiseksi tilanteen teki se, että monessa osavaltiossa, kuten Pennsylvaniassa ja Wisconsinissa, nimenomaan republikaanit olivat estäneet postiäänten laskemisen ennen vaalipäivää.
Postiäänten tulos olisi siis ollut mahdollista saada jo vaali-illaksi, ellei sitä olisi erikseen estetty. Monissa osavaltioissa, kuten Floridassa, äänet laskettiin etukäteen, minkä vuoksi tulos oli selvillä jo vaali-illan aikana.
Jos posti- ja ennakkoäänet olisi laskettu Keskilännen vaa’ankieliosavaltioissa ennen vaalipäivän ääniä, laskennan tilanne olisi ollut päinvastainen: Biden olisi ottanut heti alussa ylivoimaisen johdon, ja Trump olisi kirinyt ääntenlaskennan edetessä.
Postiäänten tulos olisi ollut mahdollista saada jo vaali-illaksi, ellei sitä olisi erikseen estetty.
Yhdysvallat on perinteisesti ollut ylpeä demokraattisista instituutioistaan, mutta näissä vaaleissa niiden asema joutui kyseenalaistetuksi vakavammin kuin koskaan ennen. Trumpin autoritäärinen käytös on länsimaiden mittapuulla täysin poikkeuksellista, joskin siihen on hänen presidenttikaudellaan jo ehditty tottua.
Yhdysvaltojen demokratian kestävyydestä kertookin se, että Trumpin Twitter-raivoamisella ja tiedotustilaisuuksilla ei ollut minkäänlaista vaikutusta varsinaiseen vaaliprosessiin: ääntenlaskijat kaikissa osavaltioissa jatkoivat sinnikkäästi työtään presidentin hyökkäyksistä huolimatta.
Vaalilähetysten toimittajat kautta linjan tyrmäsivät Trumpin puheet vaarallisina ja totesivat, että istuva presidentti ei Yhdysvalloissa päätä äänten laskemisesta eikä myöskään siitä, kuka on voittanut vaalin. Useat tv-kanavat keskeyttivät Trumpin tiedotustilaisuuksien lähettämisen tämän virheellisten väitteiden vuoksi.
Myös sosiaalisen median jätit joutuivat reagoimaan Trumpin perättömiin väitteisiin.
Facebook sulki vaalien jälkeen nopeasti satojatuhansia seuraajia keränneen ryhmän, joka levitti perättömiä salaliittoteorioita postiääniin liittyvästä huijauksesta ja yllytti Trumpin kannattajia väkivaltaan. Twitter merkitsi lukuisia Trumpin ja hänen lähipiirinsä tviittejä disinformaatioksi.
Trump sai puheillaan kuitenkin omat kannattajansa liikkeelle.
Useissa osavaltioissa heitä kerääntyi ääntenlaskupaikkojen edustalle osoittamaan mieltä ja vaatimaan ääntenlaskun lopettamista. Pennsylvaniassa poliisit ottivat kiinni kaksi aseistautunutta miestä Philadelphian ääntenlaskemispaikan ulkopuolelta.
Trumpin vanhin poika, Donald Trump Jr. vaati Twitterissä isänsä kannattajia ”totaaliseen sotaan” ”vaalihuijauksen” lopettamiseksi. Hän myös levitti sosiaalisessa mediassa vaatimuksia, joiden mukaan republikaanijohtoisten osavaltioiden lainsäädäntöelinten tulisi ohittaa ääntenlaskun tulos ja nimittää tilalle Trumpia äänestäviä valitsijamiehiä.
Myös konservatiivisen Fox News -kanavan huippusuosittujen puheohjelmien vetäjät Tucker Carlson, Sean Hannity ja Laura Ingraham syyttivät demokraatteja vaalin ”varastamisesta”. Fox News myös ohjeisti toimittajiaan, että Bidenia ei saisi kutsua vaalivoittajasta normaalisti käytettävällä ”President-elect” -nimityksellä.
Huomionarvoista oli kuitenkin se, että johtavista republikaaneista vain muutama lähti mukaan Trumpin pyrkimyksiin puuttua ääntenlaskuprosessiin.
Koko Trumpin presidenttikauden ajan mediassa on spekuloitu, mihin senaatin republikaanit vetäisivät rajan, jonka kohdalla he eivät enää hyväksyisi Trumpin autoritääristä toimintaa. Rajaa on venytetty äärimmilleen, mutta näyttää, että se on vihdoin löytynyt.
Syy mielenmuutokseen on selvä: kisassa senaattorinpaikoista republikaanit saivat torjuntavoiton, kun ennakoitua suurta ”sinistä aaltoa” ei tullutkaan. Nyt he eivät halua upota Trumpin mukana.
Rajaa on venytetty äärimmilleen, mutta näyttää, että se on vihdoin löytynyt.
Vaikka ääntenlasku on vielä kesken, jo nyt on varmaa, että Biden on voittamassa vaalin suuremmalla äänimäärällä kuin kukaan presidenttiehdokas koskaan aikaisemmin.
Hän on laskennan tässä vaiheessa kerännyt jo yli 74,8 miljoonaa ääntä, yli 4,2 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump. Bidenin äänimäärä kasvaa entisestään, kun esimerkiksi demokraattivoittoiset Kalifornian ja New Yorkin osavaltiot saavat kaikki äänensä laskettua.
Edellinen ennätys oli Barack Obamalla, joka sai vuonna 2008 vajaat 69,5 miljoonaa ääntä. Hillary Clinton keräsi neljä vuotta sitten vajaat 66 miljoonaa ääntä.
Myös Trump sai kannattajansa uurnille: hän kasvatti äänimääräänsä yli kuudella miljoonalla vuodesta 2016 ja on kerännyt ääntenlaskennan tässä vaiheessa jo yli 70,5 miljoonaa ääntä.
Äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisen suureksi ympäri maata: vaaleissa äänesti 160 miljoonaa amerikkalaista.
Ääntenlaskennan edetessä kohti loppuaan Biden kasvattaa ratkaisevissa osavaltiossa ääniosuuttaan. Trumpin kampanja puolestaan jatkaa taistelua eri oikeusasteissa useassa osavaltiossa. Pyrkimyksenä on osoittaa, että postiäänissä on epäselvyyksiä, minkä vuoksi niitä ei tulisi laskea mukaan vaalitulokseen.
Amerikkalaisten vaalilakiasiantuntijoiden mukaan Trumpin kampanjan mahdollisuudet onnistua oikeusjutuissa on hyvin pieni, sillä heillä ei ole osoittaa todisteita väitteidensä tueksi.
Mediaspekulaatioiden mukaan kampanjan pyrkimyksenä on kuitenkin saada oikeusjutuilla niin paljon hämmennystä aikaan, että osavaltiot eivät ehdi varmistaa vaalituloksiaan ajoissa ennen joulukuun puolivälissä tapahtuvaa valitsijamiesten nimittämistä. Presidentin valinta siirtyisi tällöin kongressille.
Useissa osavaltioissa eri oikeusasteet ehtivät jo torstain aikana hylätä Trumpin kampanjan kanteita. Perusteita ääntenlaskennan lopettamiselle ei ollut, joten esimerkiksi Michiganissa, Pennsylvaniassa, Nevadassa ja Georgiassa laskenta sai oikeuden päätöksellä jatkua.
Kysymysmerkki on se, miten Trump toimii, jos kampanja ei saa tavoitteitaan läpi oikeudessa.
Jatkaako hän salaliittoteorioiden ja disinformaation viljelyä Twitterissä? Miten käyttäytyvät hänen kannattajansa, jotka on kyllästetty salaliittoteorioilla massiivisesta postiäänihuijauksesta?
Toistaiseksi tilanne on säilynyt suhteellisen rauhallisena, mutta virkaanastujaispäivään on vielä kuukausia. Kuten vuosi 2020 on opettanut, mitä tahansa ehtii siinä ajassa tapahtua.
Artikkeli päivitetty 7.11. klo 18.42.