Gallup-johdon sulaminen uhkaa kokoomusta

Vaalinaluskuukausien gallupkyselyjen tuloksia luetaan ja analysoidaan suurella intohimolla ja kiinnostuksella, mutta kuinka hyvin niistä voi lopulta ennustaa vaalien lopputulosta?

Suoralta kädeltäkin vastaus on, ettei kovinkaan hyvin. Gallupit eivät ole mitään ennusteita ja suurelta osalta kansaa äänestyspäätökset ovat vielä miettimättä. Kyselyillä on virhemarginaalinsa ja ne mittaavat aina jo mennyttä aikaa.

Asiaa voi lähestyä myös toteutuneiden kehityskulkujen näkökulmasta. Nykyisen puoluekentän ajanlasku alkaa oikeastaan keväästä 2011, jolloin Timo Soinin perussuomalaiset saivat kuuluisan vaalivoittonsa, niin sanotun jytkyn, lohkaisemalla eduskunnasta peräti 39 paikkaa.

Totta on, että vuonna 2011 ja sen jälkeen käydyissä kaksissa eduskuntavaaleissa tammikuussa Ylen Taloustutkimuksella teettämässä mittauksessa gallupjohtajan paikkaa pitänyt puolue on pitänyt ykköspaikkansa vaaleihin asti.

Vuonna 2011 kokoomus onnistui tässä hallituksen kakkospuolueena. Keväällä 2015 Juha Sipilän johtama keskusta piti opposition kakkospuolueena kyselyiden näyttämän ykköspaikan ja keväällä 2019 saman teki suurin oppositiopuolue SDP.

Edellisten eduskuntavaalien mittauksia ja tuloksia vasten tämänhetkinen gallup-johtaja kokoomus voi siten periaatteessa suhtautua luottavaisesti siihen, että puolue löytyy ykköspuolueen paikalta myös, kun eduskuntavaalien äänet on laskettu.

Kokoomuksenkaan ei kannata kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä gallup-johtajan kannatuksella on taipumusta sulaa ennen vaaleja.

Ylen tammikuun mittauksessa kokoomukselle mitattiin laskua prosenttiyksikön verran samalla, kun kakkoseksi nousseille perussuomalaisille mitattiin lähes kahden prosenttiyksikön nousu. Eroa puolueiden väliin jäi vain 3,7 prosenttiyksikköä.

Vertailun vuoksi: kevään 2015 eduskuntavaaleissa keskusta oli vielä tammikuussa aivan omilla luvuillaan 26,8 prosentissa. Kaulaa gallup-kakkonen kokoomukseen oli peräti 9,7 prosenttiyksikköä.

Keskustan vaalitulos jäi kuitenkin 21,1 prosenttiin, mikä oli 3,8 prosenttiyksikköä viimeistä Ylen kyselyäkin heikompi luku. Ero kakkoseksi yltäneeseen kokoomukseen kutistui 2,9 prosenttiyksikköön.

Myös vuoden 2019 vaaleissa gallup-johtaja SDP oli lähellä menettää ykkössijansa. Tammikuussa SDP:lle Ylen mittaus näytti demareille 21,2 prosenttia, vaalitulos jäi 17,7 prosenttiin eli 3,5 prosenttiyksikköä heikommaksi.

Tällä hetkellä kokoomuksella on kaikki syyt olla huolissaan erityisesti perussuomalaisista, joiden kannatus on tällä vaalikaudella käynyt korkeimmillaan 24,3 prosentissa.

Vuonna 2011 Timo Soinin johdolla perussuomalaiset sai Ylen tammikuun mittauksessa 15,3 prosentin kannatuksen, mutta kipusi vaaleissa 19,1 prosenttiin vain 1,3 prosenttiyksikön päähän vaalivoittaja kokoomuksesta.

Keväällä 2015 Soinin perussuomalaiset sai Yle-Taloustutkimukselta tammikuussa 13,3 prosentin kannatuksen, toteutunut tulos oli 17,7 prosenttia. Vaalijärjestelmän tuottamana onnenpotkuna perussuomalaiset nousi eduskuntapaikoissa vieläpä yhdellä paikalla enemmän kannatusta saaneen kokoomuksen ohi.

Tammikuussa 2019 Jussi Halla-ahon johtamille perussuomalaisille mitattiin Ylellä vain 10,2 prosentin kannatus. Siitä huolimatta vuonna puoluehajaannuksen vain vajaat kaksi vuotta aiemmin kokenut puolue kiri vaaleissa kakkoseksi 17,5 prosentin kannatuksella.

Tällä kertaa perussuomalaiset kärkkyy jo tammikuussa 20 prosentin rajaa. Puolueen suoritusvarmuus ja kirikyky on nähty, mutta nyt tilanne on aivan uusi. Erityisen huolestuttava se on kokoomukselle gallupjohtajan sulamistaipumus huomioon ottaen.

Kun kokoomuksen gallup-pylvään löyhässä olevia porvariääniä kärkkyvät perussuomalaisten lisäksi pieni mutta kiusallinen Liike Nyt ja kokoomukselle kannatustaan menettänyt keskusta, voi ykköspaikan pitämisessä olla vaalikamppailun kunnolla käynnistyessä olla vielä tuskainen työ.

Kokoomuksen pussiin voi tällä kertaa kuitenkin pelata aika: vaalit käydään jo 2. huhtikuuta eli pari viikkoa totuttua aikaisemmin. Vaalit eivät ole veljeksiä, mutta pelikello on pelastanut puolueita kilpailijoiden kiriltä ennenkin.

Myös nykyinen pääministeripuolue SDP on yhä mukana kisassa ykköspaikasta, vaikka kuntohuippu oli ja meni ja puolue on joutunut ainakin tilapäisesti antamaan latua myös perussuomalaisille. Ylen tuoreimmassa mittauksessa SDP sai 18,8 prosentin kannatuksen, mikä on pääministeripuolueelle tässä vaiheessa vaalikautta kelpo tulos.

Esimerkiksi tammikuussa 2015 pääministeripuolue kokoomuksen kannatus oli Ylellä 17,1 prosenttia ja keskustan tammikuussa 2019 vain 16,1 prosenttia. Vuonna 2011 keskusta ylsi tammikuussa vielä 18,8 prosenttiin, mutta vaalitulos jäi 15,8 prosenttiin.

SDP:n kannalta karu totuus on kuitenkin, että viimeksi pääministeripuolueen aseman on vaaleissa onnistunut uusimaan Matti Vanhasen johtama keskusta vuonna 2007.

Vaalinaluskuukausien gallup-kyselyistä näkee kyllä, kenen osakkeet ovat nousussa ja kenen laskussa. Puolueiden maaliintulojärjestystä ne ovat kuitenkin ennakoineet kehnosti.

Vuoden 2011 vaaleissa yksi puolue, vuonna 2015 neljä ja vuonna 2019 kaksi puoluetta on tullut lopulta vaaleissa maaliin sijalla, jota Ylen tammikuun kysely on sille osoittanut.