Maatalouden kriisi on ratkaistava

Suomalainen maatalous on nyt ennennäkemättömässä kriisissä.

Kriisi alkoi EU:n Venäjä-pakotteista, jotka romahduttivat elintarvikeviennin. Tätä seurasi useita huonoja satovuosia sekä S- ja K-ryhmän jatkuvaa ”halpuuttamista”.

Moni tila on jo joutunut lopettamaan toimintansa, mutta tämä on vasta alkua. Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 1100 maitotilaa ja 850 lihakarjatilaa tulee lopettamaan toimintansa tulevien vuosien aikana.

Luvut ovat hälyttäviä. Maataloutta onkin yritetty tukea erilaisilla kriisipaketeilla, mutta ne eivät ratkaise perusongelmaa. Avain suomalaisen maatalouden hyvinvointiin on jossain muualla.

On varsin kohtuutonta, että maataloustuotteemme joutuvat kilpailemaan hinnalla sellaisen ulkomaisen moskan kanssa, jonka tuottaminen on Suomessa laitonta.

Loogisinta olisi, että kieltäisimme kaikkien sellaisten maataloustuotteiden maahantuonnin, joita ei ole tuotettu Suomessa laillisilla menetelmillä. EU:n säädökset tulevat tässä vastaan, mutta mitä siitä?

Asiaa pitäisi ainakin kokeilla ja valmistautua sitten vaikka maksamaan tästä sakot. Toista vaihtoehtoa, eli korkeista tuotantovaatimuksistamme luopumista, monikaan tuskin haluaa.

Kaupan duopoliin puuttumisesta on puhuttu vuosia, mutta käytännössä mitään ei ole tapahtunut. K- ja S-ryhmä jatkavat katteiden repimistä tuottajien kustannuksella.

Keskusliikkeiden valtaan voitaisiin puuttua ainoastaan houkuttelemalla uusia toimijoita markkinoille. Esimerkiksi kansainvälinen 7-Eleven ketju toimii Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta ei Suomessa. Tällaisen suuren toimijan houkuttelu kotimaan päivittäistavarakauppaan olisi parasta lääkettä ”halpuuttamista” vastaan.

Miksi omavaraisuusasteen on laskettava aina lähelle 50 prosenttia, ennen kuin maat heräävät maatalouden kriiseihin? Näin tapahtui esimerkiksi Ruotsissa.

Nyt maassa tehdään kaikki mahdollinen kotimaisen maatalouden kehittämiseksi ja ruotsalaisuudella kilpaillaan. Ruotsalainen Paradiset-ketju esimerkiksi myy vain tuotteita, joista on maksettu tuottajalle reilusti ja Ruotsin McDonaldsilla on omat sopimustuottajat, eikä ketju tarjoile muuta kuin ruotsalaista lihaa.

Samaan aikaan Suomessa myydään tuottajilta riistohintaan hankittuja tuotteita ja isot pikaruokaketjut tarjoavat vain ulkolaista lihaa. Olisiko asialle tehtävissä jotain?

Eräs vaihtoehto voisi  olla, että säätäisimme tilapäisen kriisiveron.

Suomalaisilta kuluttajilta tulisikin kysyä, ovatko he valmiita maksamaan kotimaisen tuotannon jatkuvuudesta?

Eräs vaihtoehto voisi nimittäin olla, että säätäisimme tilapäisen prosentin suuruisen kriisiveron, joka lisättäisiin ravintoloissa ja päivittäistavarakaupoissa kaikkien elintarvikkeiden hintaan.

Tämän veron tuotto taas jaettaisiin suomalaisille tuotantotiloille niiden tuotannon suhteessa. Siinä olisi ainakin toimenpide, joka vaikuttaisi.

Asiaa voisi vaikka kysyä kuluttajilta vaikkapa kansalaisaloitteen muodossa.