Yleispätevä yleispuolue
Vaalit lähestyvät ja jo nyt keskustellaan erilaisten tulevien hallituskoalitioiden mahdollisuudesta. Pitkään näytti, että keskustaa pidettiin varmana oppositiopuolueena.
Nyt kuitenkin puheet keskustan hallitustaipaleen jatkumisesta ovat käynnistyneet. Viimeisimpänä esimerkkinä on tämän aamun Hesarin verkkosivuilla ollut Teemu Luukan kolumni ”Keskustalle voi ilmaantua monta hyvää syytä pyrkiä hallitukseen”.
Suurimpana syynä keskustan mahdollisen hallitusvastuun jatkumiselle pidetään sitä, että enemmistöhallituksen muodostaminen ilman keskustaa on vaikeaa. Keskusta näyttää kelpaavan kaikkiin koalitioihin eräänlaisena yleispätevänä hallituskumppanina.
Suomen poliittisessa historiassa on ollut aiemminkin tällainen ”yleispätevä yhteistyöpuolue”, nimittäin Edistyspuolue, joka 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä kykeni toimimaan yhteistyötahona suunnilleen kaikkiin poliittisiin suuntiin.
Miltä tällainen ”yleispätevä yhteistyöpuolue” näyttäytyy äänestyspäätöstä pohtivalle äänestäjälle?
Jos äänestäjä haluaa vaikuttaa politiikan sisältöön, ”yleispätevää yhteistyöpuoluetta” ei kannata äänestää. Tällainen puolue, kun ei vaikuta politiikan sisältöön, se vain tukee kutakin kuskin paikalla olevaa valtalinjaa.
Poliittisesta historiasta voi katsoa, mikä oli Edistyspuolueen ja sen perillisten kohtalo poliittisessa kentässä.
Se ei onnistunut houkuttelemaan kannattajikseen uusia sukupolvia, koska se ei tarjonnut mitään suuntaa äänestäjille. Lopulta Edistyspuolue siirtyi ajasta ikuisuuteen yhdessä vanhojen, jo aiemmin puoluetta äänestämään tottuneiden, kannattajiensa kanssa.
Jari Tulokas
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.