Velalla on edelleen väliä
Suomen talouden vahvistaminen on tulevien vuosien suurimpia poliittisia urakoita – ellei suurin.
Oppositio väittää, että taloutta on viimeiset neljä vuotta hoidettu päin seiniä. Se ei pidä paikkaansa. Toteutetun politiikan vuoksi Suomeen ei korona-aikana eikä sen jälkeenkään tullut yritysten konkurssiaaltoa ja suurtyöttömyyttä.
Ihmisiä on päinvastoin töissä historiallisen paljon ja useilla aloilla on maakunnissa on jopa pulaa työntekijöistä.
Suomessa on eletty velaksi jo pitkään. Sinä aikana vallassa ovat olleet vuorollaan kaikki puolueet. Vastuu velasta on yhteinen. Velka ei vähene eikä alijäämä pienene puolueiden keskinäisellä syyttelyllä. Puolueet kuitenkin suhtautuvat velkaongelmaan hyvin eri tavoin, mikä on hyvä tiedostaa.
Toki ongelmia on. Talouden näkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat. Työmarkkinoilla on jännitteitä. Ihmisten arjessa tuntuu hintojen ja korkojen nousu.
Tässä tilanteessa mitään osa-aluetta ei voi sulkea säästöjen ulkopuolelle. Päätösten pitää olla oikeudenmukaisia koko maan ja jokaisen suomalaisen kannalta. Miljardimittaisiin veronalennuksiin ei nyt kerta kaikkiaan ole varaa, myös säästämään joudutaan.
Velka ja alijäämä ovat ongelmista vakavimpia.
Keskusta on sitoutunut siihen, että kahden seuraavan vaalikauden aikana julkista taloutta vahvistetaan yhteensä 9 miljardilla eurolla. Toimet on tehtävä lähtökohtaisesti etupainotteisesti ensi vaalikaudella.
Vaalikaudella 2023–2027 julkista taloutta tulee vahvistaa nettomääräisesti 4,5–5,5 miljardilla eurolla. Tästä urakasta työllisyyden ja talouskasvun vahvistaminen tuovat 1,5 miljardia euroa, valtion menojen priorisointi, rahankäytön tehostaminen ja tuottavuustoimet sekä säästöt tuovat 2,5–3 miljardia euroa, ja verojen korottaminen 0,5–1 miljardia euroa.
Talouskasvun luomiseksi pitää käyttää kaikki keinot.
Keskustan vaihtoehdossa pääosa ratkaisua on talouden uudistaminen ja tuottavuuden parantaminen.
Tarvitaan lisää kasvua, työpaikkoja ja työllistäviä yrityksiä. Työelämää tarvitsee uudistusta, jossa työllistymisen ja työllistämisen kynnystä madalletaan. Keskustan yksi ratkaisu on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa, paikallista sopimista. Porrastaisimme ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston työssäolon pituuden mukaan. Vastapainoksi ulottaisimme ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille.
Mahdollisuuksia uusiin työpaikkoihin on etenkin luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvassa bio- ja kiertotaloudessa. Tutkimus- ja kehitystoimintaa, osaamista ja koulutusmahdollisuuksia on vahvistettava koko Suomessa.
Yritysten toiminnan edellytyksiä pitää parantaa. Keskusta ei hyväksy yrittäjien verotuksen kiristämistä. Päätöksillä tulee helpottaa eri alojen yritysten pulaa osaajista ja työntekijöistä.
Talouskasvu tulee koko Suomen alueelta. Siksi politiikka, jolla kasvukeskuksiin keskittyvää toimintaa tietoisesti voimistettaisiin, olisi lyhytnäköistä ja vahingollista. Keskustan mielestä on tehtävä vahvempaa aluepolitiikkaa ja kehitettävä koko maata.
Keskustan vaihtoehto on välittämistä heikompiosaisista ja kestävää taloudenpitoa.
Eteenpäin!
Arto Pirttilahti
kansanedustaja, agrologi
Pirkanmaa
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.