Sähköbussit vai ratikka?
Tampereen raitiotie välillä linja-autoasema–Pirkkalan Suuppa, alustavat katusuunnitelmat saatiin viime vuonna ja niitä on tarkennettu helmikuussa 2023.
Alustavat katusuunnitelmat on laadittu osana Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan teettämää Tampereen raitiotien Pirkkala–Linnainmaa hankesuunnitelmaa.
Hankesuunnitelmaan sisältyvät raitiotien mahdolliset jatkolinjat Tampereen Sorin aukion pysäkiltä Partolan kautta Pirkkalan Suupan päätepysäkille sekä Tays Keskussairaalalta Kaupin kampuksen pysäkiltä Linnainmaan päätepysäkille Koilliskeskukseen. Lisäksi suunnitteluun sisältyy Linnainmaan raitiotieverkko Heikkilänkadulla.
Suunnittelu ei tähtää välittömään raitiotien rakentamiseen.
Tampereen kaupunginvaltuusto ja Pirkkalan kunnanvaltuusto päättävät raitiotien mahdolliseen toteutussuunnitteluun ryhtymisestä huhtikuussa 2023.
Linja-autoasema–Pirkkalan kuntaraja -raitiotien suunniteltu osuus on noin 4700 metriä ja Pirkkalan kunnan osuudella vastaavasti raitiotien suunnittelu osuus on noin 4600 metriä. Ratalinjaus sisältää 11 pysäkkiparia.
Yhteenveto ja vertailuanalyysin tekeminen on tässä runsaasta aineistomassasta haasteellista, joten valtuuston päättäjiä ei voida laiskuudesta ja perehtymättömyydestä syyllistää.
Tein yksinkertaisen analyysin rahan ja talouden näkökulmasta siksi, että kannattavuus ja tuottavuus ovat olleet perusteluina raitiotien rakentamiselle.
Arvostamani vihreät näkökulmat ovat jääneet aivan liikaa taka-alalle. Perustavoitteet on asetettava ja lausuttava reilusti suoraan: upean ja älykkään kuntamme ytimessä haluamme vähentää päästöjä yksityisautoilua vähentämällä, joten antakaamme ihmisille tilaa kunnassa ja järjestäkäämme sujuvaa ja kohtuuhintaista joukkoliikennettä. Näin merkittävä investointipäätös ei saa olla eipäs-juupas-kysymys.
Vertailu investointikustannuksista
Hankesuunnitelma arvioi rakennuskustannukseksi Pirkkalan haaralla 114 miljoonaa euroa. Tämä maksettaisiin 40 vuoden aikana vastikkeissa Tampereen Raitiotie Oy:lle. Liikennöintikustannukset olisivat Suupa-ratikalle 34,5 miljoonaa euroa vuodessa. Partola-vaihtoehdossa 32,2 miljoonaa euroa.
Sähköpussiliikennevaihtoehtoa ei ole otettu huomioon mitenkään laskelmissa. Bussiliikenne on omien laskelmien mukaan noin 10 prosenttia ratikan kustannuksista jos sitäkään. Sähköbussit ovat tulevaisuuden kulkuväline. Tampereellakin on 20 sähköbussia liikenteessä.
Infran rakentaminen
Bussiliikenteen infran kehittämisestä ei ole näkynyt laskelmia, vaikka sitä on ehdotettu moneen kertaan. Muun muassa valtuustoaloite on tästä tehty.
Kahdessa vuodessa raitiotien infrarakentamisen kulu on nousut merkittävästi. Laskelmissa pari vuotta sitten puhuttiin 80 miljoonasta eurosta nyt 114 miljoonaan euroon. ja kun rakentamisesta päätetään, ovat kulut jo 150 miljoonaa euroa tällä vauhdilla.
Bussien ja ratikoiden käyttökustannukset.
Hyöty ja vaikuttavuusvertailut on tarkoituksella jätetty pois. Tavallinen maalaisjärki sanoo sen, että bussiliikenne on edullisempi.
Olisi pitänyt olla laskelmat jo nyt arvioida, mitä bussiliikenne ja vastaavasti mitä ratikka todellisuudessa tulee maksamaan. Koska bussejahan tarvitaan joka tapauksessa.
Kannatan sähköbussien käyttöönottoa. Sähköbussien hinnat ovat kilpailun ja suuren kysynnän myötä laskeneet ja tekniikka on kehittynyt ja kehittyy koko ajan.
Käyttäjämäärät eivät edellytä Pirkkalassa vielä ratikkaa. Busseihin perustuvalla joukkoliikenteellä toteutamme joustavasti päästöjen vähentämistavoitteet. Otetaan huomioon tulevaisuus, kuntamme ja maakunnan ja valtakunnan kehitys, johon meidän kipuileva lentokenttäasiakin liittyy.
Ratikka ja bussiliikenne ei ole toistensa vastakohtia. Uskokaa tai älkää. Vielä ei ole aika investoida ratikkaan. Toivon hartaasti, että päättäjät ymmärtävät kunnan ja valtion velkatilanteen. Ei valtiolla ole antaa kustannuksiin 30 prosenttia valtiontukea. Nämä ratikkainvestoinnit eivät ole niin tärkeitä, että valtion pitää niitä avustaa.
Tampereen joukkoliikenteen suunnittelussa on otettava huomioon autoilun, pysäköinnin, kevyen liikenteen tarpeet ja maakunnan.
Pirkkala mieti: nysse vai ratikka? Investointiero on kuusinkertainen. Käyttäjämäärät eivät edellytä Pirkkalaan vielä ratikkaa. Sähkö- ja hybridibussien tekniikka on kehittynyt huimasti ja kehittyy ja näiden investointi – ja ylläpitohinnat laskevat. Busseihin perustuvalla joukkoliikenteellä toteutamme joustavasti päästöjen vähentämistavoitteet.
Raili Naskali
valtuutettu
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.
