Ruuantuotanto on välttämättömyys, kaupungistuminen ei
Ympäristöministeriö on saanut Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) ja Luonnonvarakeskukselta (LUKE) arvion Suomen luonnon monimuotoisuuden uhkista.
Ympäristö-ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) on ottanut arvion vastaan. Siinä kohdennetaan taas syyttävä sormi Suomen maa- ja metsätalouteen ainakin Ylen tänään tekstiteeveessä julkaiseman tiedon mukaan.
Uutisessa ei ollut tietoa, mihin arvio perustui. Melkoisen yksisilmäinen arvio. Se ei toisaalta ole mikään yllätys, kun katsoo arvion tekijöitä ja vastaanottajaa vaan tarkoitushakuista- valitettavasti.
Todellistakin ja tutkittua tietoa olisi löytynyt. Viimeksi HS:n tiedesivulla 25.8. Mikko Puttonen kirjoitti kyseessä olevasta asiasta mielenkiintoisen artikkelin, jossa asiaa oli käsitelty syvällisemmin ja tutkitummin. Tutkijana muun muassa tohtorikoulutettava Rory Gibb London University Collegesta.
Globalisaatio ja kaupungistuminen mahdollistavat virusten tehokkaan leviämisen, koska ihmiset elävät tiiviisti. Maanmuokkaus ja rakentaminen on tehokasta ja erilaiset virukset pääsevät helposti jylläämään ihmisen vaikutuspiirissä.
Myös maa- ja metsätaloudessa puututaan luontoon, mutta se tapahtuu kuitenkin luonnomukaisemmin kuin kaupungeissa. Vielä kun päästään ruuan halpuutuksesta eroon, voidaan viljella pienemmillä tiloilla ja luonnomukaisemmin menetelmin. Myös ruuantuottaja on ansainnut työstään kunnon palkan. Ruuantuotanto on välttämättömyys, mutta kaupungistuminen ei.
Nopean elinkierron lajit lisääntyvät nopeast ja tehokkaasti suuriksi populaatioiksii: esimerkiksi rotat, punkit ja loiset. Ne pystyvät näin tehokkaasti levittämään taudinaiheuttajia ihmisiin. Kun jokin eläinpopulaatio kasvaa liian suureksi, sen kanta tuhoutuu yleensä epidemian vuoksi minimiin, esimerkiksi jänis jänisruton kautta.
Nykyinen luonnonsuojeluperiaate on järjenvastainen. Merimetsojen, hylkeiden, varislintujen hallitsematon suojelu johtaa suurella todennäköisyydellä lajien joukkotuhoon. Ensin loppuu ruoka ja eläinpopulaatio heikkenee ja sitten iskevät virukset. Naakat, harakat ja varikset ovat suurin syy pikkulintujemme vähenemiseen. Ne osaavat toimia ryhmissä ja hävittävät pikkulintupoikueita tehokkaasti pesinnän aikaan.
Helsingin yliopiston zonoosivirologian professori Olli Vapalahti kertoo, että kun edetään metsästä kaupunkeihin, niin viruslajisto harvenee ja jopa yksipuolistuu. Tällöin jokin viruslaji voi vahvistua liikaa, koska sillä ei ole kilpailijoita, ja se alkaa sairastuttamaan ihmisiä. Esimerkkinä mainitaan flunssavirus. Sen versiot voivat olla oireettomia toisissa linnuissa, mutta toiset levittävät niitä sikoihin, hevosiin ja ihmisiin. Toinen esimerkki on HIV. Sekään ei olisi levinnyt ihmisiin, jos kaupungistuminen olisi ollut hallitumpaa.
Kun teemme verovaroilla arvioita, on tärkeää, että emme erottele kokonaisuuksista julkaistavaksi vain omalle poliittiselle katsantokannalle sopivia osia. Tämä on jo uskottavuuden kannalta ihan olennaista. Uskottavuutensa Syke, Luke, Ympäristöministeriö ja Sitra ovat jo aikoja sitten menettäneet.
Timo Kemppainen