Millainen olisi koko Suomen puolue?
Vaikeat ajat ovat etsikkoaikoja sekä ihmisille että puolueille. Kaikkien puolueiden kannatus on nykyään aaltoliikettä. Paluuta entisaikojen vakaisiin hallituskokoonpanoihin ei ole, koska äänestäjäkunta reagoi pieniinkin asioihin suurella volyymilla.
Keskustan nykyisessä tilanteessa on se paradoksi, ettei mikään muu puolue ole korvannut sitä maakuntien Suomen luonnollisena edustajana. Silti kannatusta on siirtynyt perussuomalaisiin, jonka nykyisessä ohjelmassa maaseutu ei paljon paina. Mestari Jussi Halla-aho johtaa liikettään eteläisestä Helsingistä ja tuntuu ajattelevan, että maalla saadaan rauhassa käydä olemassaolontaistelua.
Kokoomus mainostaa olevansa suurin kuntapuolue, mutta kun sen saavutuksia on koettanut selvittää, se nousee esiin lähinnä kuntaliitosten ajanana. SDP:tä ei tässä kannata edes mainita.
Keskusan ei kannata haaskata aikaa ja resursseja Helsingin valloittamiseen. Sen kannattaa ylpeästi profiloitua maakuntien edustajaksi, mutta fiksusti ja pikkuisen vihertävästi – ja maallistuneesti.
On yleisesti hoettu ajatus, että koko Suomi pitää pitää asuttuna. Kannattaa koota yhteen argumentteja tämän ajatuksen puolesta. Samalla voi miettiä, millainen olisi Kokosuomalaiset-niminen puolue.
Maanpuolustus on tärkein. Suomea ei voi puolustaa vain Helsingistä. Rajavartioston ja puolustusvoimien pitää toimia maan joka kolkassa. Ne tarvitsevat paikallisia tukitoimintoja. Paikalliset ovat ylpeitä varuskunnistaan.
Poliisia tarvitaan kaikkialla. Poliittisella agendalla pitäisi olla yleisen turvallisuuden periaate myös harvemmin asutuilla alueilla.
Väylien ylläpito parantaa maakuntien taloutta ja työllistää paikallisia. Kuljetusala sattuu olemaan tärkeä monissa niissä kunnissa, joissa perussuomalaiset ovat vahvoilla. Keskustalle on miettimisen paikka, jos Honkajoen ja Isojoen kuorma-autoilijat äänestävät persuja.
Olisi tärkeää ajaa läpi kauan vatuloitu mökkiläisten veronmaksu mökkikunnalle. Se parantaisi monien alueiden elinvoimaa ja mökkiläistenkin palveluita. Kakkosasuntojen omistaminen on trendiintymässä ja sitä tukeva Keskusta hyötyisi tästä kannatuksen muodossa.
Maaseudulla on liian vähän koulutusmahdollisuuksia. Olisiko ajateltavissa, että sotealueille tulisi myös alan koulutusta? Voisiko Oulussa tai Kajaanissa olla poliisikoulutusyksikkö? Ei tarvitsisi pakkautua opiskelemaan kalliin asumisen kaupunkeihin.
Mikä tahansa erikoisalan opisto tai kurssikeskus tuo paikkakunnalle elinvoimaa ja luovuutta. Vaikka puolue ei voi niitä synnyttää, se voi paikallisesti olla estämättä niiden syntyä. Surullista, että opettajakoulutus Kajaanissa ja Savonlinnassa on lopetettu.
Lopuksi vihreä ajatus. Jos Keskusta ja MTK ottaisivat asiakseen pölyttäjähyönteisten voimaperäisen suojelun, ei omenapuita tarvitsisi vuonna 2030 pölyttää huiskulla, ja kun lapsenlapset kysyvät, mitä teitte luonnon puolesta, voitte sanoa että vaihdoitte peittausaineet vaarattomampiin ja jätitte pölyttäjille tarpeelliset pihat, niityt ja tienpientareet rauhaan.
Markku Manninen
Helsinki