Miksi Nato-jäsenyys vasta nyt?
Jos Suomi olisi hakenut Nato-jäsenyyttä ”kylmän sodan vuosina”, niin sen seurauksena itä-naapuri olisi toteuttanut maamme miehityksen. Vain UKK:n taitavat ominaisuudet ystävyyssuhteiden ylläpidossa mahdollisti maamme itsenäisenä säilymisen sekä taloudellisen integroitumisen länteen.
Neuvostoliiton romahtamisen myötä Baltian maat hakeutuivat Nato-jäsenyyteen, mutta Suomi ei. Tuolloin presidentti Mauno Koivisto jatkoi Kekkosen varovaisella linjalla ilmoittaen virolaisille, että ”hankkikaa ystävät läheltä ja viholliset kaukaa”.
Länteen suuntautuminen toteutui Esko Ahon (kesk.) hallituksen toimesta vuonna 1994, jolloin EU-hakemuksen allekirjoittivat presidentti Koivisto ja pääministeri Aho. Eduskunta hyväksyi hakemuksen minimaalisella kannatuksella, josta päätellen Nato-jäsenyyden hakuun ei olisi ollut mitään mahdollisuutta.
Siirryttäessä 2000-luvulle presidenttinä toimineiden Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen toimikausilla ei Nato-jäsenyyden hakua kukaan nostanut esiin. Vaalittiin mediakuvauksissa ”käsiä taputtaen” toimivia idän suhteita, jolloin vain kokoomuksen ”natohaukat” viisastelivat jäsenyyshaulla puoluepoliittisista syistään.
Venäjän miehittäessä Krimin helmikuussa 2014, alkoi pelko väreillä suomalaisten mielissä. Gallupien trendi Nato-jäsenyyden puolesta osoitti hienoista nousua, mutta maamme hallintojohdossa se ei näkynyt otsan rypistyksiä pitemmälle.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti mediassa mylläkän, jolloin kansalaisissa herännyt pelko maksimoi gallupeissa Nato-jäsenyyden kannatuksen.
Vasta kansalaisten painostus sai presidentti Sauli Niinistön (kok.) sekä pääministeri Sanna Marinin (sd.) Nato-myönteiset kannat näkyviin ja Nato-hakemuksen vireille. Eli kumpikaan heistä ei kyennyt toteuttamaan Suomen puolustusvoimien soveltamaa ”edestä johtamisen” taktiikkaa!
Aulis Korhonen
Nurmes
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.