Maanomistajan vastuu tuulivoimalan purkamisesta
Suomeen rakennetaan nykyisin Pohjois-Euroopan suurimpia tuulivoimaloita.
Arvostetun Die Welt -lehden mukaan samanaikaisesti Saksassa tuulivoimarakentaminen on lähes pysähtynyt, kun yli 1000 eri kansalaisjärjestöä on voimakkaasti rakentamista vastaan.
Suomessa alaa koskevat säädökset tulevat jälkijunassa. Kukaan ei tiedä esimerkiksi, mitä voimaloille tapahtuu, kun ne ovat käyttöikänsä lopussa 15-20 vuoden kuluttua.
Lehden mukaan Saksan ympäristövirasto varoittaa vanhojen voimaloiden näköpiirissä olevasta hävitysongelmasta.
Voimalan siivissä on kuiduilla vahvistettua lujitemuovia 30-50 tonnia. Nämä lasi- ja hiilikuiduilla vahvistetut muovit on lähes mahdotonta kierrättää tai puhdistaa.
Siivet ovat ongelmajätettä. Niitä sahattaessa tai poltettaessa syntyy asbestipölyyn verrattavia haitallisia hiukkasia.
Saksan johtava jätekonserni varoitti julkisesti, että Saksan energiakäänne on kohtaamassa tässä valtavan jäteongelman.
Suomessakaan ongelmajätelaitos ei suostu ottamaan vastaan tällaisia materiaaleja. Saksan ympäristövirasto haluaa lisäksi, että toiminnan loputtua massiiviset betoniperustukset poistetaan ja kierrätetään.
Suomessa ei ole säädöksiä koskien tuulivoimaloiden hävittämistä käyttöaikansa jälkeen.
Tuulivoimatoimijoille tulisikin yhteiskunnan vaatimuksesta asettaa rahastointi- tai vakuusvelvoite purku- ym. kustannuksia varten, kuten tapahtuu ydinvoimatuotannossa ja kaivosteollisuudessa. Näin maanomistajat, jotka antavat maitaan vuokralle tuulivoimayhtiölle, eivät joutuisi vastuuseen purkukuluista.
Kuntapäättäjiä miellyttää, kun tuulivoimarakentajat kertovat perustavansa paikallisen osakeyhtiön, joka omistaa voimalat.
Rakentajat ovat kuitenkin vain kehittäjiä, jotka hankkeen valmistuttua siirtävät paikallisyhtiön omistuksen kasvottomille kansainvälisille sijoittajille.
Maanomistajat tekevät huolettomasti maanvuokrasopimuksia, joissa paikallisyhtiö sitoutuu myös jälkihoitoon.
Kuitenkin kun voimala on käyttöaikansa lopussa ja tuulivoimatuottoja ei enää tule, silloisen omistajan on helppo ajaa paikallisyhtiö alas, jolloin sillä ei enää ole halua eikä kykyä vastata purkutyöstä.
Siinä tapauksessa jälkihoitovastuu siirtyy maanomistajalle.
Sari Murto
varapuheenjohtaja
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry