Lukijalta: Sote-alan ja varhaiskasvatuksen pitovoimatekijöitä on vahvistettava
Työterveyslaitos (TTL) julkisti toukokuussa TTL:n ja Tilastokeskuksen tekemän ja sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen. Selvityksen mukaan keskeisintä sote-alan työvoimapulan kannalta on pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä.
Alalla pysymiseen ja myös sinne palaamiseen kannustaa laadukas perehdytys, työkyvyn tuki, työn muokkausmahdollisuudet ja alan arvostus.
Johtava tutkija Elina Weiste Työterveyslaitoksesta kertoo, että lähihoitajien ja sairaanhoitajien siirtyminen muille toimialoille on yleistynyt viime vuosina. Lähihoitajien riskiä siirtyä töihin oman alan ulkopuolelle lisää lähihoitajien viime vuonna lisääntynyt työttömyys.
Olen samaa mieltä, että hoitoalan ja varhaiskasvatuksen pitovoimaa on vahvistettava. Ala koetaan edelleen hyvin motivoivana, mutta jatkuvat säästötoimet kuormittavat työntekijöitä ja osalle siirtyminen toiselle toimialalle on ainoa vaihtoehto.
Muille aloille siirtyminen on ymmärrettävää, mutta alalla jo olevista työntekijöistä kannattaa pitää kiinni. Ammattiosaaminen ja esimerkiksi taito ihmisten kohtaamiseen karttuvat työn tekemisen myötä, kaikkea ei opita ”koulun penkillä”.
Henkilöstömitoituksesta on puhuttu paljon julkisuudessakin, ja se on yksi alan merkittävä kipukohta. Kun edellinen hallitus sai nostettua sitovan vähimmäishenkilöstömitoituksen ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa, toi se toivoa alalle ja paransi työhyvinvointia.
Nyt ollaan lähes lähtöpisteessä, kun mitoitusta on madallettu. En kuitenkaan halua menettää toivoani asian suhteen vaan uskon, että järki voittaa vielä.
Toivon, että koulutetun hoitohenkilöstön määrä saadaan lähitulevaisuudessa hyvälle tasolle kaikkialla sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa. Se on edellytys hyvälle hoidolle ja hoivalle, ennaltaehkäisevälle työlle ja tulevaisuudelle.
Varhaiskasvatusta ovat koetelleet lakimuutokset, jotka ovat heikentäneet alan veto- ja pitovoimaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajien keskuudessa.
Lastenhoitajien osaamista tulee arvostaa ja ottaa heidän osaamisensa kokonaisuudessaan käyttöön lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomessa on paljon hyvää ammattiosaamista, jota hukataan nyt.
Erikoissairaanhoidossa on otettava nykyistä laajemmin käyttöön lähihoitajan lääkehoidon osaaminen. Se on alihyödynnetty resurssi erikoissairaanhoidossa, vaikka lähihoitajilla on lääkehoitoon tarvittava osaaminen koulutuksensa puolesta. Lääkehoito kuuluu lähihoitajan koulutukseen, osaamiseen ja työnkuvaan osana kokonaisvaltaista työtä.
On helpompaa vahvistaa lähihoitajien alalla pysymistä kuin houkutella alalta poistuneita takaisin. Kun ihminen on siirtynyt muulle toimialalle, kynnys palata on usein hyvin korkealla. Palkkaus ja työolot ovat merkittävimmät asiat, joilla hoitoalan pitovoimaa voidaan vahvistaa.
Ammattiliitoilla on tärkeä rooli hyvän työelämän rakentamisessa ja kehittämisessä. Olemme SuPerissa valmiita osallistumaan terveen ja turvallisen työelämän rakentamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Päivi Inberg
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/