Lukijalta: Puhelinlangat laulaa
Puhelinlangat laulaa, näin lauloi tunnettu sinivalkoinen suomalainen kuuluisuus. Muistan lapsena, kun äitini lähetti sisareni ostamaan hiivaa kyläkaupasta puolen kilometrin päästä. Äiti seurasi tytön matkaa ikkunasta. Tyttö pysähtyi puhelinlinjan kohdalla ja jäi katsomaan ylöspäin, lähti sitten kotiin ja kysyi, että mikä tuossa tolpassa soi. Hiivan osto ainakin sillä kertaa epäonnistui.
Puhelinlinjat kulkivat Vahteruksen kylästä noin viiden kilometrin päähän puhelinkeskukseen, Lahden kylän Valon taloon. Puhelinkeskukset olivat silloin tunnettuja tietotoimistoja. Vahteruksesta kotoisin ollut Emil Salminen kertoi, että hän soitti jostain kaukaa kotiinsa ja kun hän tilasi puhelun, naisääni keskuksesta sanoi, että Salminen soittaa Salmiselle.
Koska puhelinlinjat olivat pitkiä, samaan linjaan sovittiin joskus kaksi eri puhelimen omistajaa. Soittohälytysmerkki oli yksi tai kaksi soittoa, jolloin tiesi kummalle puhelu kuuluu. Esimerkiksi meidän puhelinnumeromme oli 15, kaksi soittoa ja naapurillamme 15, yksi soitto.
Meidän kylässämme yksi puhelin oli tällaisella järjestelyllä tehty, loppupää oli tavaranpuutteen takia piikkilankaa. Meillä työvelvollisena Pitkäniemen vankimielisairaalasta ollut mies kävi kysymässä tässä piikkilankapäässä olleen puhelimen talosta, että onko teillä aitureita lehmiä, kun piikkilanka on laitettu noin ylös.
Sota-aikana uutisten tarve oli suuri. Kuuntelin silloin suomenkielisiä kiellettyjä uutisia USA:sta. Radiojaksot sain Uudestakaupungista, kun myllymatkojen väistämättömänä odotusaikana kävin kuuntelemassa Rantakadun kahvilassa toipilassotilaiden tarinoita. Siellä myös aina soi kolikoilla toimiva levysoitin. Ehkä se oli sotilaiden omatoimista henkistä huoltoa.
USA:sta tuleva radioääni oli nouseva ja laskeva, mutta siitä sai selvää. Tässä radiolähetyksessä käytettiin amerikkalaisten pitkän matkan lentoja varten kehittämää niin sanottua Decca ja Loran -järjestelmää, jossa käytettiin pilviä hyväksi.
USA:n uutisista sai sen käsityksen, että heille oli Japanin sota tärkeä ja sota Euroopassa toisarvoinen. Näistä uutisista sai myös sen käsityksen, että Suomen uutisissa jätettiin osa asioista kertomatta.
Jos palataan tämän tarinan alkuun, sinivalkoinen ääni Katri-Helena on suorittanut viimeisen ohjelmansa avustajiensa kanssa, ja itsenäisyyspäivänä se oli kaiken kansan katsottavissa televisiossa. Katri-Helena oli myös kutsuttu Linnan juhliin ensimmäiseksi presidenttiparia kättelemään.
Aiemmin pidetyssä veteraanien itsenäisyysjuhlassa pääpaino oli sota-ajan musiikissa. Sotilaspoikapuvussa ollut poika esitti kaksi isänmaallista laulua. Kaartin soittokunta esitti mahtavasti tutun Jääkärimarssin ja Kansallisoopperan kuoron kanssa Finlandian. Molemmat ovat Sibeliuksen sävellyksiä.
Jääkärimarssi esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1917 jääkäreille Liepajassa. Opettaja Maija Martinkari soitti meille kansakoululaisille Finlandian 1930-luvulla, jolloin siinä ei ollut vielä sanoja.
Kaartin soittokunnan ohjelmistossa oli tämän lisäksi tunnettuja sota-ajan säveliä, kuten Lili Marleen, johon liittyi oma erikoinen tarina saksalaisten juutalaisvainojen takia. Mutta saksalaisten sotilaiden vaatimuksesta laulu säilyi. Tämä sävelmä oli kaikkien rintamien laulu omilla sanoilla.
Suomessa laulun nimi on Liisa pien’ ja se alkaa sanoilla Kasarmimme eessä suuri portti on, mi illan pimetessä jää lyhdyn valohon. Tätä laulua soitettiin levysoittimilla ja kovaäänisillä pitkin itärintamaa ja silloin kaikki aseet hiljenivät hetkeksi. Tämä oli yksi vaihe toisen maailmansodan historiassa.
Kaartin soittokunta soitti myös laulun Elo tää juoksuhaudoissa on, meille käskynä vain kohtalon, sekä monta muuta syvällistä sota-ajan laulun säveltä.
Sodan jälkeen valvontakomissio kielsi nämä laulut sekä määräsi suuren määrän kirjoja hävitettäviksi Suomen kirjastoista. Sota-aikana laulut olivat tärkeä osa henkistä huoltoa.
Nyt joulun aikaan kuuluvat kauneimmat joululaulut, mikä on hyvä asia.
Hyvää joulunaikaa kaikille.
Kauno Pietilä
Kalanti
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/