Lukijalta: Poliittisten puolueiden asenteet hyvinvointialueista 2022 ja 2025
Hyvinvointialueet eli niin sanottu sote-uudistus on ollut yksi Suomen merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista vuosikymmeniin. Vuonna 2023 voimaan astunut järjestelmä siirsi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun kunnilta 21 hyvinvointialueelle.
Poliittisten puolueiden suhtautuminen uudistukseen on kuitenkin vaihdellut merkittävästi – sekä ennen sen voimaantuloa että nykyisessä tilanteessa vuonna 2025.
Vuonna 2022 – ennen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymistä – monet puolueet suhtautuivat uudistukseen toiveikkaasti mutta varauksin. SDP ja keskusta seisoivat vahvasti uudistuksen takana korostaen alueellista tasa-arvoa ja julkisen sektorin vahvaa roolia.
Vihreät ja vasemmistoliitto näkivät uudistuksessa mahdollisuuden turvata palvelut myös syrjäseuduille. Kokoomus puolestaan kritisoi byrokratian kasvua ja kaipasi enemmän valinnanvapautta ja yksityisen sektorin osallistumista.
Perussuomalaiset epäilivät kustannusten kasvua ja järjestelmän monimutkaisuutta. RKP painotti kielellisten oikeuksien turvaamista, ja Liike Nyt piti hallintomallia raskaana ja tehottomana.
Vuonna 2025 eli nykytilanteessa hyvinvointialueet ovat toimineet pari vuotta ja käytännön haasteet ovat tulleet esiin. SDP ja keskusta puolustavat mallia edelleen mutta myöntävät rahoitusjärjestelmän ongelmat: hyvinvointialueet velkaantuvat nopeasti.
Kokoomus, nykyinen hallituspuolue, on ehdottanut säästötoimia, kuten alueiden yhdistämistä tai jopa osittaista purkamista. Puolue painottaa yksityissektorin roolia ja tehokkuutta. Perussuomalaiset haluavat leikata hallintoa ja ohjata varat peruspalveluihin.
Vihreät ja vasemmistoliitto varoittavat, että säästölinja vaarantaa palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden. RKP jatkaa ruotsinkielisten palveluiden puolustamista ja vastustaa liiallista keskittymistä suuriin kaupunkeihin. Liike Nyt pysyy kriittisenä ja vaatii aluehallinnon keventämistä tai purkamista.
Vaihtoehdot hyvinvointialueille – mitä olisi voitu tehdä toisin?
Jälkikäteen on helppo kysyä, olisiko uudistus voitu toteuttaa toisella tavalla. Mahdollisia vaihtoehtoja olisi ollut useita:
1. Maakuntamalli – samankaltainen alueellinen rakenne, mutta vähemmillä alueilla ja kevyemmällä hallinnolla.
2. Valtion vastuulle siirtyminen – sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen suoraan valtion tehtäväksi ilman välikäsiä.
3. Kuntayhtymämalli – paluu aiempaan järjestelmään, jossa kunnat hoitivat palvelut yhdessä. Ongelmana oli kuitenkin johtamisen hajanaisuus.
4. Palvelusetelit ja valinnanvapaus – kansalainen valitsee itse palveluntarjoajan. Tämä malli olisi vahvistanut yksityissektorin roolia, mutta vaarana olisi ollut alueellinen eriarvoisuus.
5. Hybridimalli – yhdistelmä valtion ohjauksesta, alueellisesta toteutuksesta ja yksityisen sektorin osallistumisesta. Tämä malli voisi mahdollistaa sekä tehokkuuden että tasa-arvon.
Hyvinvointialueet ovat vielä nuori järjestelmä, ja niiden kehittäminen on vasta alussa. Kaikilla puolueilla näyttää olevan jonkinlainen visio siitä, mihin suuntaan järjestelmää tulisi viedä – mutta näkemykset eroavat suuresti.
Keskeistä olisi nyt löytää yhteinen sävel, joka turvaa kansalaisten tarvitsemat palvelut, hillitsee kustannuksia ja säilyttää demokratian. Ehkä seuraava suuri kysymys onkin: korjataanko vai korvataanko?
On hyvä, että keskustelu korvaavasta mallista on loppunut ja vuodet 2025–2029 tulevat olemaan sote-toiminnan kehittämisen ja yhteistyön aikakausi.
Pekka Neittaanmäki
professori (emeritus), Jyväskylän yliopisto
tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaationeuvottelukunnan puheenjohtaja
aluevaltuustoehdokas, keskusta
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/