Lukijalta: Nuorten paineet on otettava vakavasti
Nuorisobarometri 2025 antaa pysäyttävän viestin: suuri osa nuorista kokee merkittäviä paineita tulevaisuudestaan. Erityisesti huoli työpaikan saamisesta ja toimeentulosta kuormittaa nuoria.
Moni kokee, että heidän pitäisi onnistua yhtä aikaa opinnoissa, työelämään siirtymisessä ja oman tulevaisuuden rakentamisessa. Paineet työllistymisestä ja työurasta ovat merkittäviä.
Nuorten kokema paine ei ole vähäpätöinen asia. Kun epävarmuus kasvaa jo nuorena, se voi heijastua jaksamiseen, mielenterveyteen ja uskoon omaan tulevaisuuteen. Nuorisobarometrin mukaan epäonnistumisen pelko ja paine tehdä oikeita valintoja ovat suuria.
Mielestäni epäonnistuminen on kuitenkin normaali ja inhimillinen osa elämää. Siksi on tärkeää, että me aikuiset tuemme lapsia ja nuoria kokeilemaan, erehtymään ja etsimään omaa suuntaansa. Juuri epäonnistumisten kautta kasvaa kyvykkyyden tunne, taito sietää epävarmuutta ja rohkeus tehdä päätöksiä.
Nykymaailmassa valinnat eivät ole helppoja. Tietoa on saatavilla valtavasti ja vaihtoehtoja on enemmän kuin koskaan. Samalla koulutuspolitiikka ja työelämän kilpailu voivat lisätä tunnetta siitä, että oikeat valinnat pitäisi tehdä heti ja ilman virheitä.
Herääkin kysymys: mitä tapahtui nuoruuden normaalille haparoinnille ja kokeilulle? Tavallinen ja niin sanottu keskinkertainen elämä pitäisi olla täysin hyväksyttävä ja hyvä vaihtoehto. Ja tulevaisuuden luottamusta, intoa ja haaveita herättävä asia.
Nuorisobarometrin mukaan paineita syntyy erityisesti koulutuksesta. Peräti 81 prosenttia nuorista tavoittelee korkeakoulututkintoa, koska sen uskotaan parantavan asemaa työmarkkinoilla. Pelkkä toisen asteen koulutus koetaan usein riittämättömäksi hyvän elämän kannalta.
Samalla tutkimus kertoo, että haaveiden toteutumattomuus voi aiheuttaa nuorille häpeän tunteita. Tämä on ongelmallinen yhtälö, sillä samaan aikaan podemme Suomessa pulaa monista ammattiosaajista.
Nuorisobarometri tuo esiin myös huolestuttavan kehityksen nuorten kokemassa elämänlaadussa. Vain kuusi prosenttia nuorista antaa elämänlaadulleen arvosanan kymmenen. Vielä vuonna 2024 lähes puolet nuorista arvioi elämänlaatunsa arvosanalla yhdeksän, mutta nyt osuus on pudonnut 30 prosenttiin.
Onkin syytä aidosti tarkastella yhteiskuntamme tilaa pinnan raapimisen sijaan, sillä historian juoksua tarkasteltaessa meidän pitäisi elää tällä hetkellä parempaa ja yltäkylläisempää elämää kuin ikinä aikaisemmin.
Samalla tutkimus kertoo myös myönteisestä asiasta: nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnasta ja haluavat vaikuttaa. Vaikuttamisen tavat voivat kuitenkin olla erilaisia kuin ennen.
Sosiaalinen media on nuorille keskeinen tiedonlähde, mutta siihen liittyy myös haasteita. Voimakkaita tunteita herättävä sisältö leviää helposti, ja osaltaan se polarisoi poliittista keskustelua.
Nuorten paineista ei saa tulla uusi normaali. Yhteiskunnan vahvuus mitataan lopulta siinä, millaisen tulevaisuuden se tarjoaa nuorilleen.
Siksi esimerkiksi ikäluokkien pienentyessä ja täten demokratian kaventuessa on tärkeää varmistaa kansalaisten laaja osallistuminen. Lisäksi elävä ja terve demokratia tarvitsee tuekseen vastuullista informaatiota.
Heidi Verkama
äiti, kaupunginvaltuutettu (kesk.) Kuusamosta
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/