Lukijalta: Nouseeko Venäjä globaaliin valtakolmioon?

Ukrainan sodan pitkittyessä mahdollistuu Venäjän nousu takaisin globaalisti päätöksiä tekevään johtokolmioon Yhdysvaltain ja Kiinan rinnalle. Kremlin vaikutusvallan kasvun mahdollistaa EU-maiden yhtenäisyyden puute ja Donald Trumpin nousu USA:n presidentiksi.

Euroopan unionin eheyden esteenä on yksittäisten maiden irtiotot vaikutusvallan hankinnassa. Esimerkkinä Saksan riitainen hallitus kaatui välirikkoon samana päivänä, kun Trump voitti USA:n presidentinvaalit. Jatkoksi Saksan liittokansleri Olaf Scholz soitti kahden vuoden hiljaiselon jälkeen puhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille, jossa he keskustelivat Ukrainan sodan askeleista rauhan suuntaan.  

Avasiko liittokansleri Scholz puhelullaan Pandoran lippaan, jota täydentää presidentiksi valitun Trumpin taloudellinen painostus Ukrainan sodan molempien osapuolten suuntaan rauhan tielle? Toteutuisiko rauhan tuloksena Suomen tie, jossa Ukraina menettäisi reuna-alueitaan, mutta säilyttäisi itsenäisyytensä liittoutumattomana valtiona?

Tilanteen normalisoituessa Ukrainan asema olisi entistäkin epävarmempaa ja presidentti Vladimir Putin ponnahtaisi kansainvälisille areenoille ilman mitään sanktioita.

Rauha Suomen kannalta olisi tervetullut, jolloin paine itärajallamme laantuisi mahdollistaen raja-asemien avaamisen. Finnairin lennot Venäjän yli toteutuisivat ja raaka-ainekauppa sekä turistiliikenne palautuisi uomiinsa. Olisi Itäsuomalaisten kannalta lottovoitto.


Aulis Korhonen


Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/