Lukijalta: Droonien vähättely jatkuu
Pääesikunnan sotatalouspäällikkö Jari Mikkonen varoittaa lehtihaastattelussa liioittelemasta droonien merkitystä. Kenraalin mukaan ne eivät ole ”käänteentekeviä aseita eikä niillä ratkaista sotia”.
Lausunto edustaa Puolustusvoimien omaksumaa linjaa, jolla peitetään epäonnistumiset niin tiedustelussa kuin aseteknisen kehityksen seuraamisessa maailmalla.
Silloin kun valtiojohtoa ja Suomen kansaa ryhdyttiin kypsyttämään poistuvan Hornet-kaluston korvaamiseen, joukko evp-upseereita ja sotilasasioista kirjoittavia toimittajia ehdotti, että tutkittaisiin myös miehittämättömien lentolaitteiden hyväksikäyttöä.
Kuuluin itsekin tähän joukkoon, joka oli saanut kimmokkeen Israelin menestymisestä 2011 syttyneessä Syyrian sodassa ja Yhdysvalloissa meneillään olleista UAV-kokeiluista.
Virkakoneisto sivuutti aloitteemme. Se keskittyi korostamaan HX-hankkeen tärkeyttä ja jätti huomiotta havainnot tulenjohtodrooneista, joiden avulla Israel eliminoi Golania terrorisoineen Syyrian tykistön. Droonit osoittautuivat silloin ensimmäisen kerran ”käänteentekeviksi aseiksi” – Mikkosen sanontaa käyttääkseni.
Droonien käyttökelpoisuus huomattiin kyllä myös Yhdysvaltain asevoimissa, mutta yritykset kasvattaa miehittämättömien lentolaitteiden määrää kaatuivat siellä lentäjien ammattijärjestön vastustukseen.
Sodan tosiasiallisiksi ratkaisijoiksi droonit nousivat vuonna 2020 Armenian ja Azerbaidžanin välisessä sodassa, jossa Turkin tukemat azerit pysäyttivät niillä armenialaisten panssarihyökkäyksen lähtöasemiin.
Näyttö ei riittänyt Suomen puolustusvoimille. Meillä uskoteltiin, että aikamme sota olisi monitoimihävittäjien kaukovaikuttamista
Venäjän presidentin Vladimir Putinin aloittama erikoisoperaatio olisi saavuttanut tavoitteensa sodan ensi hetkinä, ellei Ukrainalla olisi ollut käytössään Turkilta ostamiaan Bayraktar TB2 -lennokkeja. Todelliseksi suurhyökkäykseksi osoittautunut sotatoimi kuivui kokoon nimenomaan kyseisten droonien ansiosta.
Ne tuhosivat lyhyessä ajassa viitisenkymmentä taistelupanssarivaunua ja näitä suojanneet ilmatorjuntaohjukset sekä estivät huollon pääsyn sotatoimialueelle tukemaan kärjen hyökkäystä.
Viimeistään Ukrainassa droonit osoittautuivat käänteentekeviksi asejärjestelmiksi. Ne takasivat armeijalle aikavoiton. Ennen kaikkea ne antoivat Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille tilaisuuden lausua henkeä kohottavat sanat: ”En tarvitse kyytiä, vaan aseita”.
Miehittämättömät laitteet ovat puhutuin ja ajankohtaisin aihe kaikkien maiden puolustusvoimissa ja sotateollisuudessa. Uusia järjestelmiä ilmestyy sellaisella vauhdilla, että tiedusteluorganisaatioilla on lähes mahdotonta pysyä kehityksessä mukana.
Ongelmana ei ole enää ratkaisujen löytäminen droonimallien kehittämiseksi ja niiden tuotannon lisäämiseksi. Nyt kilpaillaan droonien torjuntamenetelmistä. Ja siitä kilpailusta Suomi ei saisi myöhästyä.
Tuomo Hirvonen
everstiluutnantti evp, tietokirjailija
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/