Lukijalta: Äänioikeusikäraja paikallisvaaleissa 16-vuoteen, sähköinen äänestys käyttöön ja kunta- ja aluevaalit syksyyn!
Huhtikuun kunta- ja aluevaalit aiheuttavat paljon pohdittavaa.
Äänioikeuttaan käytti kuntavaaleissa 54,5 prosenttia ja hyvinvointialueiden aluevaaleissa hieman yli puolet eli 51,7 %prosenttia äänioikeutetuista. Kuntakohtaiset ja asuinaluekohtaiset äänestysaktiivisuuserot ovat vielä erittäin suuria, ja samalla hylättiin peräti 120 000 ääntä – se on aivan liian paljon.
Odotan mielenkiinnolla oikeusministeriön teettämää selvitystä hylätyistä äänistä ja erityisesti tietoa, kuinka paljon sekaannuksia syntyi yhtä-aikaa pidetyistä vaaleista johtuen.
Puolueille kunta- ja aluevaalien järjestäminen samaan aikaan on todellinen voimien ponnistus. Ehdokkaiden hankinta, vaalityö ja sitten luottamushenkilöiden paikkajaot teettävät järjestöväellä paljon työtä, eikä aika tahdo riittää asioiden kunnolliseen hoitamiseen.
Syytä on harkita, voisiko täyden ehdokaslistan määrän kerroin olla sama molemmissa vaaleissa. Nyt se on kuntavaaleissa 1,5 ja aluevaaleissa 1,25. Mielestäni kerroin tulisi olla sama molempien vaalien ehdokaslistoja täytettäessä.
Perustelu on hyvin yksinkertainen: täysien ehdokaslistojen saaminen kuntavaaleihin on entistä vaikeampaa suurillakin puolueilla. Eikä demokratia myöskään vaarannu, vaikka kuntien ehdokasmäärät hieman pienenisivätkin.
Äänestysaktiivisuuden edistäminen on toimivan demokratian kulmakivi. Siihen tarvitaan uusia avauksia – ennakkoäänestyspaikkojen lisääminen ei enää auta.
Äänioikeusikärajaa on syytä laskea kunta- ja hyvinvointialuevaaleissa 16 vuoteen. Nythän osa nuorista pääsee äänestämään paikallisvaaleissa vasta liki 22-vuotiaana!
Äänioikeusikärajan laskemisen myötä nuorimpien äänestäjien ikäluokan keski-ikä olisi tuolloin kunta- ja aluevaaleissa 18 vuotta. Vaalikelpoisuusikäraja on syytä pitää nykyisellään eli ehdokkaaksi pääsee täysi-ikäisenä.
Toinen vielä enemmän äänestysaktiivisuutta kohentava tekijä on aito sähköinen äänestäminen, joka tapahtuisi vahvan tunnistautumisen avulla ihan vaikka kotisohvalla.
Aina voidaan epäillä äänestyssalaisuuden rikkoontumista ja tietojärjestelmien haavoittuvuutta tai hybridivaikuttamista, mutta nämä eivät saa estää kehityksen kulkua.
Sähköisestä kansanäänestyksestä voisi tehdä ensin kokeilun jonkun sopivan aiheen parissa ja testata järjestelmien toimivuus.
Virossa on tästä jo 20 vuoden kokemus ja niinpä naapurimme viimeisissä parlamenttivaaleissa jo yli puolet äänesti verkossa. Samoin heillä harkitaan ja selvitetään jo älypuhelimen käyttöä vaaleissa.
Mielestäni nyt on myös aiheellista arvioida vaalien ajankohdan siirto takaisin lokakuulle, jolloin uudet valtuustot aloittaisivat kalenterivuoden alusta ja pääsisivät näin normaaliin rytmiikkaan mukaan.
Kuntavaalien siirtoa syksystä keväälle perusteltiin valtuutettujen mahdollisuudesta päästä vaikuttamaan nopeammin kuntansa seuraavan vuoden talousarvioon.
Tämä ei ole toiminut. Nythän kesäkuun alussa kautensa aloittavat valtuutetut siirtyvät käytännössä kesän viettoon ja syksyn alussa onkin talousraamit kiinni jo varsin pitkälle. Vuoden alussa on aina enemmän aikaa hallintokuntien työlle ja silloin myös luottamushenkilöt pääsevät linjaamaan paremmin tulevaa.
Esille nostamistani asioista on käytävä perusteellinen kansalaiskeskustelu, ja puolueiden on muodostettava parlamentaarisesti kestävät esitykset, jotta seuraava hallitus voi laittaa ne valmisteluun ja viedä esitykset eduskunnan päätettäväksi.
Markku Rossi
maakuntaneuvos
Suomen Kuntaliiton hallituksen II varapuheenjohtaja (kesk.)
Kuopio
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/